Pyydä tarjous

Pohjois-Karjala-projekti muutti perusteellisesti suomalaisten elintapoja ja lisäsi terveitä elinvuosia – projektin alkamisesta 50 vuotta

50 vuotta sitten alkaneella Pohjois-Karjala-projektilla oli mullistava vaikutus suomalaisten elintapoihin ja terveyteen. 
50 vuotta sitten alkaneella Pohjois-Karjala-projektilla oli mullistava vaikutus suomalaisten elintapoihin ja terveyteen. 
06.05.2022 | Sosiaali- ja kuntatalous

Pohjos-Karjala-projekti käynnistettiin 1970-luvun alussa, kun Suomessa ja erityisesti Pohjois-Karjalassa oli synkkä terveystilanne. Miesten sydäntautikuolleisuus oli suurinta maailmassa, nuoria miehiä kuoli paljon ja odotettava elinikä miehillä oli alle 65 vuotta. Projektissa keskityttiin tärkeimpiin sydänkuolleisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin. Tavoitteeksi asetettiin tupakoinnin vähentäminen sekä veren kolesterolitason ja verenpainetason alentaminen. Kolesterolin ja verenpaineen alentamiseen pyrittiin alusta pitäen ruokavaliomuutoksilla, muun muassa vähentämällä voin ja suolan käyttöä. 

Nopea vaikutus väestönterveyteen

Elintapamuutosten seurauksena väestön sydäntautikuolleisuus alkoi nopeasti vähentyä Pohjois-Karjalassa ja vähitellen koko maassa. Vuodesta 1972 lähtien työikäisten miesten ennenaikainen vuotuinen sydänkuolleisuus on laskenut yli 80 prosenttia. Ruokavaliomuutosten myötä väestön kolesterolitaso on alentunut yli 20 prosenttia. Miesten tupakointi on huomattavasti vähentynyt ja tupakkasyöpäkuolleisuus on pienentynyt yli 50 prosenttia verrattuna sodanjälkeiseen tilanteeseen. Muutokset ovat siirtyneet yhä vanhempiin ikäryhmiin tukien näin tervettä ikääntymistä. 

- Tärkein projektin tulos on sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden valtava väheneminen. Vaikka projektin käynnistyessä uskoin muutoksiin, en voinut silloin kuvitella, että muutos voisi kroonisten kansantautien kohdalla muutaman vuosikymmenen jälkeen olla näin suuri. Merkittävin muutos tapahtui elintavoissa, ravinnon laadussa ja tupakoinnissa, jotka muuttuivat projektin tavoitteiden mukaan todella paljon, kertoo Pohjois-Karjala-projektin johtajana toiminut Pekka Puska.

Verenpainetasossa myönteinen kehitys vuodesta 1972 lähtien

Verenpaine on normaali, kun se on pääsääntöisesti alle 130/85 elohopeamillimetriä (mmHg). Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä. Kun verenpaine nousee, kohoaa myös riski kuolla sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen. Samoin kohoaa riski saada eteisvärinä tai sydämen vajaatoiminta. 

Diastolinen verenpaine eli alapaine laski vuodesta 1972 aluksi nopeasti sekä miehillä että naisilla, kunnes lasku tasoittui 1990-luvulle tultaessa. Syy laskun pysähtymiseen saattaa olla ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen. 

Ruokavaliomuutokset näkyvät kolesteroliarvojen laskuna

Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin arvo tulisi olla alle 5 millimoolia litrassa (mmol/l), huono LDL-kolesteroli alle 3,0. Kokonaisriski riippuu kuitenkin myös muista verisuonten riskitekijöistä, kuten tupakoinnista, verenpaineesta ja vähäisestä liikunnasta. 

Kolesteroliarvot ovat laskeneet tasaisesti sekä miehillä että naisilla ruokailutottumusten muutosten vuoksi vuosina 1972–2017.

Runsas kovien rasvojen nauttiminen suurentaa veren kolesterolipitoisuutta, erityisesti sydäntautiriskiä suurentavan LDL-kolesterolin pitoisuutta. Kovan rasvan korvaaminen pehmeällä kasvirasvalla pienentää sepelvaltimotaudin riskiä. 

Kasviöljyjen käyttö ruoanvalmistuksessa ja leivän päällä on lisääntynyt, voin käyttö puolestaan vähentynyt vuodesta 1972 lähtien.

Elinajanodote kasvanut tasaista vauhtia

Elinajanodotteella tarkoitetaan vuosien määrää, jonka tietyllä ajanjaksolla syntyneet ihmiset keskimäärin eläisivät, jos kuolleisuus säilyisi kaikissa ikäryhmissä ennallaan. Elinajanodote on noussut Suomessa 1870-luvulta lähtien. Vuonna 2020 suomalaisten miesten elinajanodote oli 79 vuotta ja naisten 85 vuotta. 

Työ väestönterveyden edistämiseksi jatkuu

Pohjois-Karjala-projektin alkaessa projektia koordinoitiin aluksi Kuopion korkeakoulussa. Vuonna 1976 laitokseen perustettiin uusi yksikkö, jonka johtajaksi tuli Pohjois-Karjala-projektin johtaja Pekka Puska. Vuosina 1982–2008 Kansanterveyslaitos (KTL) vastasi tutkimuksesta. KTL:n työtä jatkava, vuonna 2009 perustettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa nykyisin väestönterveyden seurannasta ja tutkimuksesta.

- Pohjois-Karjala-projektin arviointitutkimukset ovat toimineet pohjana kansallisten väestön terveysseurantatutkimusten kehittämisessä. Meillä Suomessa on kansainvälisesti pitkäkestoisin trendiseuranta keskeisistä sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden pitkäaikaissairauksien riskitekijöistä, kertoo osastonjohtaja, professori Tiina Laatikainen THL:sta.

Projektin menetelmiä on hyödynnetty kansanterveydellisessä työssä, esimerkiksi THL:n koordinoimien diabeteksen ja muistisairauksien ehkäisyinterventiotutkimusten kehittämisessä sekä kansallisen allergioiden ehkäisyohjelman suunnittelussa.

Pohjois-Karjala-projektin ansiosta kansainvälinen yhteistyö muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa vaikutti alan kansainväliseen kehitykseen ja avasi uusia reittejä tutkimustiedon välittämiseksi.

- Pohjois-Karjala-projekti on ollut lippulaivana suurelle kansanterveydelliselle muutokselle, joka on ollut osa Suomen sodanjälkeistä kehitystä hyvinvointivaltioksi. Projektin myötä olemme olleet kansainvälisesti keskeisesti mukana tarttumattomien tautien torjunnassa, Puska sanoo.

Muita uutisia