TESSI-hanke (Työhyvinvoinnin edistäminen sijaishuollossa) on Pohjois-Pohjanmaalla toteutettava kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Hanke on käynnissä vuosina 2023–2026. Sen päätoteuttaja on Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr (ODL) ja osatoteuttajana Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy (Diak). Rahoitus tulee Euroopan sosiaalirahasto ESR+:sta sekä toteuttajilta.

Tarpeellinen hanke

Projektityöntekijä Minna Mettovaara (ODL) kertoo, että TESSI-hanketta edelsi JALAS – jaksamista lastensuojelutyöhön -hanke (2022–2023), joka kartoitti Pohjois-Pohjanmaalla lastensuojelussa työskentelevien kokemusten pohjalta työhyvinvoinnin kehittämistarpeita.

– JALAS-hanke selvitti, että lastensuojelussa työskentelevillä on työhyvinvointia vakavasti uhkaavia kuormitustekijöitä, ja riski uupumiseen on suuri. Muutkin tutkimukset ja selvitykset vahvistavat asian: työhyvinvointia edistävälle toiminnalle on lastensuojelun alalla selkeä tarve.

– TESSI-hankkeen myötä meillä on nyt kolmevuotinen hanke, jonka kautta voimme vahvasti edistää työssä jaksamista. TESSI-hankkeessa olemme päässeet tekemään laajaa yhteistyötä lastensuojelun sijaishuollon yritysten kanssa Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Hyvinvoiva työntekijä on lapsen ja nuoren turva

Lastensuojelutyön ammattilaisia kuormittavat monet tekijät. Rasitus on sekä fyysistä että psyykkistä. Kyse on vuorotyöstä, joka usein on iltavuoropainotteista. Yksiköissä on erityislapsia ja -nuoria, joiden kanssa voi syntyä vaikeita tilanteita, esimerkiksi kiinnipitoja.

– Fyysinen rasitus liittyy pääasiassa vuorotyöhön. Henkinen kuormitus taas liittyy työn stressaavuuteen sekä vaihteleviin tilanteisiin, joissa vaaditaan nopeaa reagointia ja oikeanlaista osaamista, kuvailee asiantuntija Varpu Wiens (Diak).

– Sosiaali- ja terveysalalla työskentelyssä on kyse asiakkaiden hyvinvoinnista ja loppujen lopuksi jopa heidän elämästään. Tämä tosiasia lisää valtavasti työn kuormittavuutta.

Lastensuojelun työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa tietenkin suoranaisesti lasten ja nuorten saamaan hoivaan ja tukeen.

– Kun työntekijät jaksavat työssään, he voivat toimia lasten ja nuorten hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla, Minna Mettovaara kiteyttää.

– Henkilöstön työssä jaksaminen on edellytys sille, että yksiköt toimivat hyvin. Se heijastuu suoraan lasten ja nuorten saamaan apuun, heidän tarpeidensa kohtaamiseen ja kuulluksi tulemiseen, vahvistaa Varpu Wiens.

Tie hyvinvointiin -malli

TESSI-hankkeen keskeinen tavoite on kehittää ja vakiinnuttaa työhyvinvoinnin edistämisen malli työyhteisöjen käyttöön. Mallin nimi on ”Tie hyvinvointiin”.

Minna Mettovaara kertoo, että tällaista mallia ei ole aikaisemmin ollut lastensuojelun sijaishuollon toimijoiden käytettävissä.

– Tie hyvinvointiin -toimintamallin kehittämistyö aloitettiin jo JALAS-hankkeessa ja sitä on jatkettu TESSI-hankkeessa. Olemme nyt päässeet pilotointien kautta kehittämään Tie hyvinvointiin -mallia yhteiskehittämisen menetelmin yhdessä yksiköiden kanssa. Mukana on pieniä ja keskisuuria lastensuojeluyrityksiä.

Tie hyvinvointiin -malli on voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen ryhmäohjausmalli. Jokaisen osallistuvan yksikön kanssa pidetään alkuhaastattelu, jossa kuullaan yksikön toiveet ja tarpeet. Alkukartoituksen perusteella suunnitellaan toteutus, joka on tilaajayrityksen näköinen ja työntekijöiden tarpeisiin sopiva.

– Jokainen osallistuja luo itselleen henkilökohtaisen hyvinvointitavoitteen omien toiveidensa ja tavoitteidensa pohjalta. Meille tärkeintä on, että tavoite tulee osallistujalta itseltään, me emme sitä määrittele. Oleellista on, että tavoite sopii juuri hänen elämäntilanteeseensa. Tavoite kirjataan ylös, ja seuraavaksi käynnistyy kehittymisprosessi, jota me ohjaajat tuemme, Mettovaara selvittää.

– Tavoite voi olla pienikin, ja kannustamme nimenomaan realistisiin askeleisiin, jotka ovat oikeasti mahdollisia toteuttaa. Vastoinkäymisiä voi tulla, mutta niistä oppii.

– Kannustamme osallistujia pohtimaan, mitä hyötyä tavoitteiden saavuttamisesta on paitsi itselle, myös läheisille, työyhteisölle ja asiakkaille.

Tie hyvinvointiin -mallin valmennusten tueksi TESSI-hanke tarjoaa Pohjois-Pohjanmaan lastensuojeluyrityksille tukitoimintoja, kuten Inbody- ja Firstbeat-mittauksia sekä mahdollisuuksia kokeilla Oura-älysormuksia.

– Voimme myös toteuttaa webinaareja ja ryhmätapaamisia erilaisista työhyvinvoinnin teemoista yritysten tarpeiden mukaan. Yritykset ovat arvostaneet hankkeen tarjoamaa monipuolista kehittämiskokonaisuutta, Minna Mettovaara kertoo.

Neljä työhyvinvoinnin teemaa TESSI-hankkeessa:

• Vuorovaikutus: hyvät ihmissuhteet ja toimiva vuorovaikutus tukevat työssä viihtymistä ja jaksamista.
• Liikunta: fyysinen aktiivisuus edistää terveyttä ja auttaa palautumaan työn kuormituksesta.
• Ravitsemus: monipuolinen ja säännöllinen ruokailu tukee jaksamista ja keskittymistä.
• Uni ja palautuminen: riittävä lepo ja palautuminen ovat avainasemassa hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Tsempparitoiminta

TESSI-hankkeen uudempi tuotos työhyvinvoinnin lisäämiseen on tsempparitoiminnan malli.

– Hankesuunnitelmassa ideaa kutsuttiin vertaisvalmentajamalliksi, mutta hankkeen edetessä olemme muotoilleet sen tsempparitoiminnaksi, Minna Mettovaara mainitsee.

Varpu Wiensin mukaan tsempparitoiminnan tavoitteena on luoda digitaalinen koulutusmateriaali ja kouluttaa 20 tsempparia hankkeen aikana.

– Työyhteisöissä on usein henkilöitä, jotka luonnostaan innostavat muita erilaisiin aktiviteetteihin. Koska TESSI-hanke haluaa olla yhteisöllinen ja osallistava, olemme valinneet pilottitsemppareita, jotka ovat osallistuneet tsemppari-materiaalien kehittämiseen.

Tsempparitoiminnan on tarkoitus mukautua työyhteisön tarpeisiin. Tsemppari voi nostaa esiin sellaisia teemoja, joille työpaikalla on suurin tarve.

Minna Mettovaara korostaa, että tsempparitoiminnan ideana ei ole mullistaa yksikön arkea, vaan luoda pohjaa pienille teoille, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja työssä jaksamista.

– Olemme järjestäneet tsemppareille kaksi koulutusta, yhden viime keväänä ja toisen tänä syksynä. Koulutusmateriaaleiksi olemme laatineet Tsempparinkäsikirjan ja koulutusvideon, jotka ovat vapaasti saatavilla hankkeen verkkosivuilla.

– TESSI-hankkeen materiaalit ovat valmiita käytettäväksi sellaisinaan. Verkkosivuillamme on myös työhyvinvointikalenteri, jossa on kuukausittaisia vinkkejä hankkeen neljästä keskeisestä hyvinvointiteemasta: vuorovaikutuksesta, liikunnasta, ravitsemuksesta sekä unesta ja palautumisesta.

Esihenkilöiden mukanaolo on tärkeää

TESSI-hankkeen toimintatapa on osallistava yhteiskehittäminen. Hanke huomioi sekä työyhteisöjen yhteiset että yksittäisten työntekijöiden yksilölliset tarpeet.

Hankkeen keräämän palautteen perusteella osallistujien mielihyvän, arvostuksen ja kuulluksi tulemisen kokemukset ovat lisääntyneet. Myös ravitsemukseen, liikuntaan sekä uneen ja palautumiseen liittyvät kyselytulokset ovat olleet myönteisiä.

– Autamme huomaamaan, missä jokainen voisi omaa hyvinvointiaan parantaa. Yksi voi keskittyä ravitsemukseen, toinen liikuntaan, kolmas uneen. Joissakin työyhteisöissä on haluttu asettaa yhteisiä tavoitteita, sanoo Varpu Wiens.

Minna Mettovaara kertoo pari esimerkkiä TESSI-hankkeen saamasta palautteesta.

– On koettu tärkeäksi, että ohjaus on lempeää, ”ei piiskurointia”. Eräs totesi, että toteutus on ollut ”ihmiseltä ihmiselle, tullaan lähelle”.

– Yksi mieltämme lämmittänyt palaute kuului näin: ”Tämä ei jää tähän, vaan haluan tulevaisuudessakin jatkaa oman hyvinvoinnin seuraamista ja siihen panostamista.”

Wiens ja Mettovaara painottavat, että esihenkilöiden mukanaolo on hyvin tärkeää.

– Tie hyvinvointiin -yhteistyö käynnistyy heidän kanssaan, ja toteutus suunnitellaan yhdessä. Monesti esihenkilöt ovat ajatelleet osallistuvansa vain suunnitteluvaiheeseen, mutta ovat sitten innostuneet osallistumaan koko valmennuksen ajaksi.

– Sama koskee tsempparitoimintaa. Esihenkilöt mahdollistavat sen toteuttamisen yksikössä.

odl.fi/tyohyvinvointialastensuojeluun