Pohjois-Savossa toteutetaan Työ ja mielen hyvinvointi Mieliteko 2.0 -hanketta, jonka puitteissa Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa traumatietoisen lähestymistavan koulutusta.

Yksi koulutuksen päätavoitteista on jakaa tietoa traumatietoisuudesta ja traumatietoisen työotteen soveltamisesta sekä käyttöön ottamisesta työpaikoilla.

Mitä on traumatietoisuus?

Mitä traumatietoinen lähestymistapa tarkoittaa, ja miten traumat voivat näkyä arjessa ja työelämässä?

– Traumatietoisuus on ymmärrystä haavoittavista elämänkokemuksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista yksilöön ja yhteisöihin. On tärkeää tiedostaa, että nämä kokemukset voivat vaikuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa, tuntea sekä reagoida erilaisiin tilanteisiin kertoo Savonian sosiaalialan asiantuntija Milka Kumpu.

Sanaan ”trauma” liittyy edelleen voimakas stigma ja häpeä. Savonian lehtorin Mari Tuppuraisen mukaan traumatietoisessa lähestymistavassa korostetaan sitä, että traumat voivat olla hyvin yleisiä kokemuksia, jotka voivat vaikuttaa jokaisen tunnereaktioihin ja käyttäytymiseen.

– Trauman ajatellaan usein olevan äkillinen ja iso tapahtuma, mutta traumatyyppejä on monenlaisia. Trauma voi olla myös piileväksi jäänyt haitallinen kokemusten sarja, joka voi aiheuttaa ongelmia kanssakäymiseen esimerkiksi työyhteisössä, Tuppurainen kuvailee.

Traumatietoisuus ei ole terapiasuuntaus eikä diagnoosi, vaan tarkoituksena on lisätä ymmärrystä aiheen ympärillä. Pääpainotuksena on myötätuntoisempi suhtautuminen itseä ja muita kohtaan.

Savonia kouluttaa traumatietoisuudesta

Savonia-ammattikorkeakoulun Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutus lisää tietoa siitä, miten traumatietoisuuden avulla työpaikoille pystytään rakentamaan psykologisesti turvallinen ilmapiiri. Koulutuksen keskiössä on vuorovaikutuksen kehittäminen. Tavoitteena on luoda yhteisöjä, joissa sekä työntekijöiden että asiakkaiden on turvallista olla.

– Se on kokonaisvaltainen tapa toimia vuorovaikutuksessa sekä asiakkaiden että työtovereiden kanssa. Työntekijä tarkastelee omaa käyttäytymistään uudella tavalla ja oppii käytännön keinoja paremman ilmapiirin luomiseen, Mari Tuppurainen kertoo.

Savonian koulutukset ovat kestäneet 3–4 kuukautta. Koulutusalustana on käytetty verkko-oppimisympäristöä ja koulutussisällöt ovat olleet asiantuntijoiden tuottamia. Osallistujien tarpeista riippuen Savonialla on toteutettu sekä verkkokoulutuksia että monimuotokoulutuksia. Monimuotokoulutuksiin on sisältynyt verkossa olevan tietosisällön lisäksi kolme lähikoulutuspäivää, joissa koulutuksen teemoja on syvennetty erilaisilla harjoitteilla.

Projektipäällikkö Katariina Moilanen kertoo, että traumatietoisen lähestymistavan koulutukset ovat viime aikoina yleistyneet Suomessa, koska ymmärrys aiheen tiimoilta on lisääntynyt.

– Me Savoniassa aloitimme aiheen parissa puolitoista vuotta sitten. Työ ja mielen hyvinvointi Mieliteko 2.0 -hankkeessa Savonia-AMK:n traumatietoisen kohtaamisen koulutukselle suunnitellut osallistujamäärät on saavutettu. Koulutukset ovat herättäneet suurta kiinnostusta erityisesti sosiaali- terveys- ja kasvatusalalla. Kiinnostuneisuus kertoo koulutuksen tarpeellisuudesta ja palaute koulutuksesta on ollut positiivista ja sen tarpeellisuus ja hyödyllisyys on tunnistettu työpaikoilla.

Työyhteisöäkin voi kohdata trauma

Traumatietoisen työotteen merkitys korostuu erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla, jossa kohdataan asiakkaita, joilla voi olla taustallaan monenlaisia kuormittavia kokemuksia. Nämä kokemukset voivat ilmetä vuorovaikutuksessa haasteina, joita ei ole aina helppo tunnistaa. Traumatietoinen lähestymistapa auttaa ammattilaisia suhtautumaan asiakkaisiin sekä työkavereihin myötätuntoisesti ja ymmärtävästi, ilman syyllistämistä tai leimaamista.

– Sen sijaan, että miettisimme mikä hänessä on vikana, pohtisimme mitä hänelle on mahdollisesti tapahtunut, pohjustaa Milka Kumpu.

Traumatietoisuus antaa eväitä itsensä ja omien tunteiden tunnistamiseen sekä asiakkaiden ja työkavereiden kohtaamiseen.

– Meillä kaikilla voi olla lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisiällä tulleita haitallisia kokemuksia, jotka voivat heijastua tapaamme olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, huomauttaa Milka Kumpu.

Myös työyhteisöä voi kohdata trauma. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi työkaverin vakava sairastuminen tai menehtyminen. Yleisempää traumatyyppiä edustavat kuitenkin työntekijöiden henkilökohtaiset traumat, kuten aiemmat kiusaamiskokemukset, jotka kulkevat henkilöiden mukana työpaikasta toiseen.

Työelämään liittyy väistämättä myös erilaisia tunnetiloja ja konfliktin mahdollisuuksia.

– Traumat voivat vaikuttaa työyhteisön ilmapiirin, ryhmädynamiikkaan ja psykologiseen turvallisuuteen. Tämän vuoksi työyhteisöjen psykologinen turvallisuus on merkittävässä roolissa työhyvinvoinnista puhuttaessa, Milka Kumpu mainitsee.

Traumatietoisuus koskettaa koko työyhteisöä

Työyhteisöissä tarvitaan paitsi työntekijöiden osaamista myös johdon tietämystä traumatietoisuuden hyödyntämisestä.

– Traumatietoisen organisaation rakentaminen lähtee koko organisaatiokulttuurin tarkastelulla, jossa johdolla suuri merkitys muutoksen mahdollistajana, Mari Tuppurainen muistuttaa.

Toisaalta traumatietoisuuden kehittäminen on organisaatiossa pitkä prosessi. Se koskee yksilöitä, työyhteisöä ja johtoa.

– Ajattelun ja toimintatapojen muuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Traumatietoinen kohtaaminen sopii kuitenkin mihin tahansa työyhteisöön, Mari Tuppurainen kiteyttää.

Savonia-ammattikorkeakoulun tarjoaman traumatietoisen kohtaamisen koulutuksen ydintavoite on toivon ilmapiirin luominen.

– Useimmilla meistä on elämässämme ja työurallamme ikäviä kokemuksia. Näiden kokemusten ei silti tarvitse määritellä elämää, Katariina Moilasen toteaa.

Artikkelia varten haastateltiin hankkeen asiantuntijoita: Niina Björn, Mari Tuppurainen, Milka Kumpu ja Katariina Moilanen.

traumatietoisuus.savonia.fi