Meriteollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Anderssonin mukaan suomalaisella meriteollisuudella on vahva tilauskanta ja hyvät näkymät tulevaisuuteen. Ala elpyi nopeasti koronakriisin jälkeen, ja ympäristövaatimukset avaavat uusia mahdollisuuksia yrityksille.

Suomalainen meriteollisuus on viime vuosina kulkenut nousujohteista kehityspolkua. Koronapandemia hiljensi hetkellisesti koko toimialaa, mutta palautuminen on ollut Anderssonin mukaan yllättävänkin ripeää.

– Alalla oli toki haasteita pandemian aikana, mutta kysyntä elpyi nopeasti. Inflaatio toi omat jälkiseurauksensa, mutta yleiskuva on positiivinen, Andersson sanoo.

Hänen mukaansa erityisesti murtajien uusimistarpeet ja ympäristöystävällisten ratkaisujen kysyntä luovat uusia tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös globaali risteilymatkustajaliikenteen kasvu heijastuu suoraan alan työllisyyteen ja alihankintaketjuihin.

Ainutlaatuinen klusteri maailmankartalla

Suomen meriteollisuuden vahvuus perustuu laajaan ja monipuoliseen yritysverkostoon. Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa ei keskitytä vain telakoihin, vaan mukana on koko arvoketju suunnittelusta erikoisteknologioihin.

– Meillä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen klusteri. Yritykset toimivat paitsi kotimaisilla telakoilla myös itsenäisesti kansainvälisillä markkinoilla. Erityisenä vahvuutena on kyky toteuttaa suuria ja monimutkaisia projekteja, Andersson kuvailee.

Risteilyalusten rakentaminen on tästä tunnetuin esimerkki. Ne ovat Anderssonin sanoin “yksi maailman monimutkaisimmista tuotteista”, joissa yhdistyvät kymmenet teknologiset osa-alueet aina energiajärjestelmistä digitaalisiin palveluihin.

Tunnettuja suomalaisia innovaatioita ovat esimerkiksi ABB:n Azipod-potkurijärjestelmä sekä Wärtsilän kehittämät moottorit, jotka hyödyntävät uusia, vähäpäästöisiä polttoaineita. Uusien ratkaisujen rinnalla syntyy myös startupeja: esimerkiksi Norsepower on kasvanut pienestä innovatiivisesta toimijasta kansainvälisesti tunnustetuksi roottoripurjeiden valmistajaksi.

Työpaikkoja laajalla rintamalla

Meriteollisuus on yksi Suomen suurista työllistäjistä, jonka osaajatarve kattaa lähes koko teknologiateollisuuden kentän. Ala ei tarvitse pelkästään meritekniikan asiantuntijoita, vaan myös esimerkiksi kaupallisen alan, viestinnän ja ICT:n osaajia.

– Nyt kun useilla alueilla on kasvua, osaajien tarve on jatkuvassa nousussa. Avainhenkilöitä eläköityy ja uutta sukupolvea tarvitaan mukaan, Andersson sanoo.

Alan monipuolisuus tekee siitä houkuttelevan uravaihtoehdon, mutta osaajapula on silti todellinen haaste. Suomessa on toistaiseksi pärjätty, mutta kilpailu osaajista kiristyy.

Tulevaisuuden näkymät lupaavat pitkiä tilauskirjoja

Ympäristövaatimusten kiristyminen on yksi keskeinen ajuri, joka takaa, että meriteollisuus pysyy vilkkaana myös tulevina vuosikymmeninä. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päätökset ohjaavat koko toimialaa kohti hiilineutraaliutta.

– Laivoja joudutaan uusimaan paitsi päästörajojen takia, myös siksi, että monien alusten käyttöikä tulee yksinkertaisesti täyteen. Esimerkiksi jäänmurtajissa on merkittävä uusimistarve, Andersson huomauttaa.

Hänen mukaansa ympäristövaatimuksiin liittyvien retrofittien kysyntä saattaa pidemmällä tähtäimellä kasvaa niin voimakkaasti, että Euroopan telakkakapasiteetin riittävyys voi nousta pullonkaulaksi. Tämä voi avata suomalaisille telakoille ja alihankkijoille uusia mahdollisuuksia, jos ne onnistuvat pitämään kiinni osaajista ja kilpailukyvystään.

Kilpailu kovenee globaalisti

Vaikka suomalaisella meriteollisuudella on vahva jalansija, toimintaympäristö ei ole riskitön. Andersson muistuttaa, että protektionismi ja valtioiden voimakkaat panostukset erityisesti Aasiassa kiristävät kilpailua.

– Esimerkiksi rahtilaivoja ei juuri enää rakenneta Euroopassa, vaan ne ovat pitkälti siirtyneet Aasiaan. Tämän vuoksi meidän on keskityttävä erityisosaamiseen ja erikoistuneisiin laivatyyppeihin, hän sanoo.

EU-strategia tuo toivoa

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan uutta meriteollisuusstrategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa alan kilpailukykyä. Andersson pitää tärkeänä, että strategian kautta panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen, varmistetaan alan toimintaedellytykset euroopassa mm. huoltovarmuus mielessä pitäen sekä varmistetaan ennakoitava sääntely-ympäristö esimerkiksi ympäristöteknologian tai digitaalisten ratkaisujen käyttöönotolle.

– Meriteollisuudessa pilotit ovat massiivisia projekteja. On tärkeää, että EU:n rahoitusinstrumentit tukevat riskin jakamista, jotta uusia teknologioita voidaan testata ja viedä markkinoille, Andersson korostaa.

Suomalaisen osaamisen kysyntä kasvaa

Andersson näkee tulevaisuuden valoisana: suomalaisella meriteollisuudella on kysyntää, osaamista ja kansainvälistä mainetta. Ala tarjoaa töitä laajasti ja vastaa maailmanlaajuisiin tarpeisiin.

– Kyllä meriteollisuus on ala, joka tarjoaa töitä myös tulevaisuudessa. Ympäristövaatimusten myötä edessä on valtavia uudistuksia, ja niihin suomalaisilla yrityksillä on paljon annettavaa, Andersson kiteyttää.

www.teknologiateollisuus.fi/meriteollisuus/