Tuoreen selvityksen mukaan Suupohjan radan käyttökuntoon saattaminen ja myöhempi sähköistäminen tukisivat merkittävästi läntisen Suomen teollisuutta, satamien toimintaa ja työssäkäyntialueiden kehittämistä.

Rata on tällä hetkellä suljettu pitkään jatkuneen ylläpidon laiminlyönnin vuoksi, mikä on rajoittanut teollisuuden kuljetuksia ja heikentänyt alueen vetovoimaa investointikohteena.

– Epävarma infrastruktuuri on pahin jarru investointihalulle. Yritykset rakentavat tulevaisuuttaan vain varmojen ja pitkäjänteisten liikenneyhteyksien varaan, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Mikael Hallbäck.

Rautatieyhteys ratkaiseva teollisuuden kuljetuksille

Selvityksen mukaan Suupohjan radan avaamisella olisi välitön vaikutus erityisesti metsäteollisuuden kuljetuksiin. Teuvan raakapuuterminaalin hankinta-alueella on valtakunnallisesti merkittävä hakkuupotentiaali, ja ennen radan sulkemista sen kautta kuljetettiin puuta rautateitse eri puolille Suomea. Myös Kaskisten sataman kautta kulkeva liikenne on luonteva osa alueen logistiikkakokonaisuutta, ja syväsatamien kehittäminen edellyttää toimivia ratayhteyksiä sisämaahan.

Kaskisten ja Kristiinankaupungin teollisuusvyöhykkeellä on vireillä investointisuunnitelmia, jotka liittyvät muun muassa energiasiirtymään, prosessiteollisuuteen ja vientivetoiseen tuotantoon. Selvityksen mukaan monet toimijat pitävät rautatieyhteyttä välttämättömänä edellytyksenä alueelle sijoittumiselle.

Suupohjan rata vauhdittaisi alueen talouskehitystä

Selvityksessä esitetään, että rata kunnostetaan ensin vähimmäistasolle, jotta tavaraliikenne voidaan käynnistää uudelleen. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on radan kattavampi peruskorjaus ja sähköistäminen, jotka parantaisivat toimintavarmuutta ja vastaisivat teollisuuden kasvaviin kuljetustarpeisiin. Mallinnusten mukaan alueelta löytyisi matkustajapotentiaalia myös lähijunaliikenteelle.

– Taloudellista toimeliaisuutta ei synny, jos infrastruktuuri ei ole kunnossa. Suupohjan radalla on tunnistettu selkeä potentiaali, joka on nyt syytä ottaa käyttöön, toteavat Pohjanmaan maakuntajohtaja Mats Brandt ja Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.

Selvityksen ovat tilanneet Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys, Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto sekä Pohjanmaan kauppakamari. Selvityksen on toteuttanut Destia Oy.