Tulojen ja menojen ennustaminen on yksi pienyrittäjän tärkeimmistä työkaluista varmistaa yrityksen maksuvalmius alati muuttuvissa olosuhteissa.

Viimeisen reilun 12:n kuukauden aikana olemme nähneet konkreettisesti, mitä liiketoimintaympäristöjen nopeat muutokset tarkoittavat ja mitä ne eri alojen yrityksiltä edellyttävät.

– Myös pienyritykset joutuvat toimimaan yhä syklisemmässä liiketoimintaympäristössä, missä pahimmillaan myynti sahaa hervottomista kysyntäpiikeistä täysin hiljaisiin kausiin, kuvailee Kasvuyrityspalvelun yrittäjä ja konsultti Juuso Markkanen.

Kun tulevaisuutta on vaikea ennustaa, on tärkeää varmistaa yrityksen rahoituskunto. Se määrittää pitkälti, onko yrityksellä edellytykset saada rahoitusta esimerkiksi kysyntäpiikkien tasaamiseen.

– Rahoitettavissa oleva yritys on käytännössä sellainen, jolla on omaa pääomaa ja vahva tase sekä näyttöä kannattavasta liiketoiminnasta, vaikka juuri sillä hetkellä yritys olisikin haasteellisessa tilanteessa, Markkanen kuvailee.

– Jos esimerkiksi häiriötilanteelle on selkeä selitys, mutta liiketoiminta on muuten ollut terveellä pohjalla, niin rahoittajat suhtautuvat suopeammin.

Markkanen huomauttaa, että yrityksen toiminta harvemmin loppuu huonoon tuloslaskelmaan. Toiminta loppuu, kun tililtä loppuvat rahat.

– Maksuvalmius on kaikille yrityksille tärkeä, mutta isoilla yrityksillä on usein erilaiset omistusrakenteet ja paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta.

– Mikro- ja pienyrityksillä valmius on jossain tapauksissa rajallinen. Siksi heidän olisi hyvä pyrkiä tilanteeseen, missä rahoitus on järjestettävissä, jos liiketoiminnan kasvu tai sopeuttaminen sellaista edellyttää.

Kohti rullaavaa budjetointia ja ennustamista

Pienyrittäjän talouden johtamisen ydin on kassavirtalaskelma, joka perustuu aktiiviseen tulojen ja menojen ennustamiseen. Sen avulla yrittäjän on mahdollista luoda näkymä lähitulevaisuuteen, esimerkiksi seuraavaan viikkoon ja kuukauteen.

– On harhaluulo, että vain isojen yritysten kannattaa ennustaa. En tiedä yhtään tilannetta, milloin laskelmia ei kannattaisi tehdä. Kaikissa tilanteissa missä on kuluja, on järkevää ennustaa.

– Ja mitä vaikeampaa ennustaminen on, sitä tärkeämpää sitä on tehdä jatkuvasti – myös pienyritysten, Markkanen tähdentää.

Rullaavalla budjetoinnilla pienyritys pääsee kiinni reaalirahavirtoihin ja näkee selkeämmin, mihin tilanne on kehittymässä.

– Moni pienyrittäjä tekee varmasti lähitulevaisuuden ennustamista omassa päässään, mutta parempi vaihtoehto on opetella tekemään eri skenaarioita ihan paperilla eli Excelissä, jolloin kaikki tulot ja kulut on helpompi huomioida kattavasti ja tarkasti. Kassavirtaennuste on talouden johtamisen väline parhaasta päästä. Suosittelen sitä lämmöllä ihan kaikille yrittäjille.

Kassavirtalaskelma: suunnittele kolme huomista

Markkanen rohkaisee pienyrittäjiä tekemään skenaariotyyppisiä kassavirtaennusteita.
Skenaariotyöskentelyssä yritys rakentaa itselleen esimerkiksi kolme eri vaihtoehtoa: surkea, tyydyttävä ja hyvä.

– Ei yhdellä ennusteella enää osutakaan oikeaan kuin korkeintaan kulujen osalta. Mutta mitä jos eletäänkin huominen kolmeen kertaan? On kolme huomista, kolme ensi viikkoa, kolme seuraavaa kuukautta, Markkanen haastaa.

– Ihminen on sellainen, että kaikki mitä pystyy näkemään ennakolta ei tunnu niin pahalta. Esimerkin kautta yrittäjä voi varautua myös huonoimpaan vaihtoehtoon eikä se tule yllätyksenä. Jos taas esimerkiksi tulojen tyrehtyminen tulee täysin yllätyksenä, yritys voi ajautua nopeasti tilanteeseen, missä se tekee huonoja ratkaisuja. Kassavirtabudjetti on hyvä työkalu silloinkin, kun pitää suunnitella miten päästään ulos vaikeasta tilanteesta.

Markkanen kehottaa siirtymään kuukausiennustamisesta viikko- ja päivätasolle.
– Perinteinen budjetointimalli on aivan liian jäykkä ottamaan vastaan niin nopeasyklistä muutosta mitä nykyisin arjessa elämme.

– Toki liiketoimintaa voi ohjata kuukausitasolla, ja tässäkin asiassa on toimialakohtaisia eroja, mutta todellisuudessa kuukausi on hämmentävän pitkä aika monen pienyrittäjän arjessa, hän sanoo.

Artikkeli on julkaistu Keski-Suomen Yritysmaailma -lehdessä 2/2021.