Pk-yritysten taloudellinen tilanne on kohentunut, kertoo Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuusta 2025. Parhaimmat arviot antavat asiantuntija-alan yritykset sekä yli 10 henkeä työllistävät, myös yritysten rekrytointinäkymät ovat lupaavat.

– Tiedot ovat rohkaisevia ja kertovat osaltaan, että taloudessa on tapahtunut käänne parempaan, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen kommentoi Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella.

Arvion nykytilasta "ei hyvä eikä huono" antaa 31 prosenttia. Melko tai erittäin huonoksi tilanteensa kokee 19 prosenttia.

– Mielenkiintoista on, että asiantuntijapalveluissa ja rakentamisessa on suhteellisesti eniten yrityksiä, joilla on hyvä tilanne. Toisaalta rakentamisessa on myös suhteellisesti eniten huonossa tilanteessa olevia, Salminen huomauttaa.

Suhdannenäkymät vahvistuvat

Suhdannenäkymä on Yrittäjägallupin mittaushistorian toiseksi paras. Näkymä oli parempi vain maaliskuussa 2023. Muutos edellisestä kyselystä on pieni, mutta oikeaan suuntaan. Erityisesti nuoret yrittäjät odottavat parempaa. Se ei ole yllätys, sillä he ovat usein teknologisesti edistyneitä.

Rahoituksen saatavuus haaste pk-yrityksille

Yrittäjät odottaa pankeilta nyt enemmän vastuuta kasvun tukemisesta. Vaikka tilanne on hieman parantunut syksyllä, rahoitushaasteet hidastavat edelleen yritysten kasvua ja hankkeiden toteutumista.

– Joka viides kertoo, että rahoitushaasteet ovat hidastaneet kasvua. Teollisuudessa jopa 37 prosenttia kertoo, että kasvua tukevia hankkeita jää toteutumatta rahoituksen puutteesta, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Joka viides pk-yritys rekrytoimassa

Pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointinäkymät ovat lupaavat: reilu joka viides (22 %) pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä seuraavan vuoden aikana. Erityisen aktiivisia ovat vähintään 10 henkilöä työllistävät yritykset, joista jopa 62 prosenttia aikoo rekrytoida.

Suhteellisesti eniten uusia työntekijöitä palkkaavia yrityksiä löytyy itäisestä Suomesta. Alueelliset erot ovat merkittäviä, ja erityisesti rakentamisen alalla korostuvat henkilöverkostot rekrytoinnin lähteenä.

– Itäinen Suomi erottuu edukseen rekrytointihalukkuudessa, mikä on hyvä merkki itäisen Suomen kehityksen kannalta, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työmarkkinauudistukset madaltavat työllistämisen kynnystä

– Arvioisin pk-yritysten nyt kokevan, että työllistämisen kynnystä madaltavat toimet, kuten henkilöperusteisen irtisanomisen ja määräaikaisten työsopimusten helpottaminen, lisäävät valmiutta palkata, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Orpon hallitus on juuri antanut eduskunnalle esityksen henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta ja määräaikaisuuksia koskeva esitys tulee vielä syksyn aikana.

Rytkönen-Sandberg arvioi uudistusten nopealla toimeenpanolla olevan erityinen merkitys nuorten ja työmarkkinoilla heikossa asemassa olevien työllistymisen kannalta.

– Määrätietoiset työmarkkinauudistukset ovat avainasemassa. Kun työllistämisen esteitä puretaan, yritykset uskaltavat rekrytoida, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Verkostojen merkitys kasvaa – julkiset palvelut menettävät suosiotaan

Uusien työntekijöiden löytämisessä verkostojen merkitys on korostunut. Kollegat ja tuttavat ovat tärkein tietolähde lähes puolelle pk-yrityksistä. Tammikuussa 2025 vastaava osuus oli kolmannes, joten kasvu on huomattava. Digitaalinen media on toiseksi tärkein lähde ja henkilöstöpalveluyritykset kolmanneksi.

– Yritykset luottavat yhä vahvemmin omiin verkostoihinsa rekrytoinnissa. Tämä kertoo luottamuksesta henkilökohtaisiin suosituksiin ja alan sisäiseen tietoon. Samalla työpaikat eivät tule ollenkaan julkisen työnvälityksen kautta haettavaksi, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Julkiset työllisyyspalvelut ovat olleet kuntien vastuulla vaajaan vuoden. Jo ennen uudistusta Yrittäjät korostivat, että työvoimapalvelut olisi syytä tehdä elinkeinopolitiikka edellä ja tiiviimmässä yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Nyt on ensimmäisen analyysin aika ja jo tämä selvitys todistaa, että tarvitsemme ripeitä toimia julkisten työvoimapalveluiden kehittämiseksi ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi, Jaskari sanoo.