Pk-yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet selvästi viime syksystä. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin ennätysnopea korkojen nousu, heikon taloustilanteen jatkuminen sekä Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan pitkittyminen. Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vähäistä. Yritykset aikovat kuitenkin yhä pitää kiinni henkilöstöstään.

Poikkeukselliset viime vuodet ja talouden nykytilanteen epävarmuus vaikuttavat suoraan pk-yritysten suhdannenäkymiin.

Pohjois-Karjalassa lähes puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana. Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat valtakunnallista ja lähialueiden keskiarvoja heikommat. Myös työllisyyden ja yritysten kannattavuuden kehitys on koko maata ja lähes kaikkia lähialueita heikompaa.

Kasvuhakuisuuden laskeva trendi huolestuttaa 

Pk-yritysten kasvuhakuisuus on laskenut pitkään. Tämä on selvästi nähtävissä sekä kasvua tavoittelevien että voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrissä. Kasvuhakuiset yritykset toimivat kasvun moottoreina ja kirittäjinä muille yrityksille. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on ennätyksellisen pieni, ja pidemmän aikavälin trendinomainen lasku herättää huolta.  

Epävarmuus heikentää haluja investoida, työvoimasta pidetään kiinni 

Pk-yritysten investointihalukkuus on edelleen vaatimattomalla tasolla. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan lisääntyvän.

Noin joka kymmenes pk-yrityksistä aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan 19 prosenttia Pohjois-Karjalan pk-yrittäjistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Suurin joukko, 73 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo kuitenkin säilyttää nykyisen henkilöstönsä. Myös odotukset liikevaihdon ja vakavaraisuuden kehityksestä ovat laskeneet syksyn kyselystä. 

Kustannusten nopea nousuvauhti taittumassa 

Kustannusten nousuodotukset ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2022 syksyn huipusta. Yritysten käyttämien välituotteiden hintojen odotetaan nousevan jopa puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen, mutta yritysten kustannusten ja myytyjen lopputuotteiden hintaerot ovat silti kaventumassa.

Hintojen nousunopeuden taittuminen näkyy kuluttajahintojen lisäksi myös pk-yritysten kustannuksissa. Suomessa inflaatio on siis selvästi rauhoittunut, mikä on positiivinen uutinen niin kuluttajille kuin pk-yrityksille. 

Rahoituksen kysyntä vaihtelee alueittain

Markkinakasvua voimakkaampaa kasvua tavoittelevien yritysten osuus ei ole vieläkään kääntynyt kasvuun. Selvästi alle 40 % maamme yrityksistä tavoittelee kasvua liiketoiminnalleen.

– Kotimaan talouskasvun polkiessa paikallaan, suomalaisten yritysten tulisi hakea nykyistä aktiivisemmin kasvua viennistä, maamme rajojen ulkopuolelta. Kasvumahdollisuudet tulevat hiipumaan jatkossakin, mikäli tavaroiden ja palveluiden viennissä ei onnistuta nykyistä paremmin, toteaa Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Rahoituksen kysyntä on Pohjois-Karjalassa hivenen laskenut vuoden takaiseen verrattuna. Rahoitusta hakeneiden ja sitä saaneiden osuus on laskenut Pohjois-Karjalassa samaan tahtiin kuin koko maassa 3 %-yksikköä (21 % / 24 %).

– Kireät vakuusvaatimukset ovat Pohjois-Karjalassa muuta maata suurempi syy olla hakematta tai saamatta rahoitusta. Sen sijaan rahan korkean hinnan vaikutus rahoituksen hakematta jättämiseen on lähes puolittunut Pohjois-Karjalassa viimevuodesta ja on muuta maata selvästi alhaisemmalla tasolla. Tämän perusteella arvioisin, että vaikka vakuuksia arvioidaan entistä kriittisemmin ja oman pääoman vaade on korkea, pankkikilpailu Pohjois-Karjalan alueella toimii hyvin, toteaa Finnveran aluepäällikkö Johanna Reinikainen.

Pohjois-Karjalassa rahoituksen käyttötarkoituksista kasvun käyttöpääoma, omistusjärjestelyt ja vienti ovat selvästi kasvattaneet osuuksiaan viime vuodesta.

– Tämän on positiivinen ja rohkaiseva viesti pk-yritysten tulevaisuudesta, summaa rahoituksen käyttötarkoituksia Johanna Reinikainen.

– Vauhdittaaksemme Finnverassa pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, autamme yrityksiä eri tavoin. Käynnistimme vientiluottojen myöntämisen suomalaisten vientiyritysten ulkomaisille asiakkaille, suoraan ilman pankin osallistumista rahoitukseen. Käynnistimme myös uudelleen vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan. Järjestämme ilmaista koulutusta jokaiselle kiinnostuneelle suomalaiselle pk-yritykselle viennin rahoituksen ratkaisuista. Haluamme turvata kasvuhakuisten yritysten rahoituksen saatavuutta käyttämällä monipuolisesti lainoja ja takauksia osana rahoituskokonaisuuksia. Otimme mm. käyttöön yritysten digi- ja ilmastohankkeiden rahoittamiseen kohdennetut digi- ja ilmastolainat. Jotta investoinnit ja omistusjärjestelyt saadaan käännettyä kasvuun, Finnvera on valmis yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa turvaamaan rahoituksen saatavuutta käyttämällä jopa 80 % takauksia tai omia juniori- ja seniorilainoja, linjaa aluejohtaja Vänttinen Finnveran roolia kansainvälistyvien yritysten rahoittajana.

Neljännes kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia 

Ajankohtaisaiheena barometrissä selvitettiin myös yritysten valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Neljännes pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla olevan vaikutuksia yritystoimintaansa. Osuus on laskenut 10 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta barometrista. Noin viidennes pk-yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen hillitsemistoimissa mahdollisuuksia liiketoiminnalle eli samoin kuin kaksi vuotta sitten.

Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin. Peräti 46 prosenttia pohjoiskarjalaisista pk-yrittäjistä on selvittänyt oman liiketoiminnan hiilijalanjäljen.

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 5 052 yritystä, joista Pohjois-Karjalan osuus 166 vastausta. Vastausaika oli joulukuun 2023 puolivälistä tammikuun 2024 puoliväliin. 

Tutustu kevään 2024 pk-yritysbarometriin tästä: https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/pk-yritysbarometri-1-2024/