Pyydä tarjous

Etla laati talouden pelastuspaketin: perustettava parlamentaarinen työryhmä, korjattava verotus ja tehostettava pitkän aikavälin kasvutoimia

Pelastuspaketti-muistion ovat laatineet Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.ylärivi), toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Heli Koski, tutkimuspäällikkö Olli Ropponen (vas.alarivi), tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
Pelastuspaketti-muistion ovat laatineet Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti (vas.ylärivi), toimitusjohtaja Aki Kangasharju, tutkimusjohtajat Tero Kuusi ja Heli Koski, tutkimuspäällikkö Olli Ropponen (vas.alarivi), tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen, Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sekä Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.
10.01.2024 | Yrityselämässä tapahtuu

Talouskasvu ei piristy riittävästi ilman uusia toimia. Pitkän aikavälin kasvua tukevia toimia on vahvistettava ja rinnalle on rakennettava uusia toimia, jotka kiihdyttävät talouskasvua nopeammin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on koostanut listan konkreettisia toimia, joilla Suomen talous saataisiin kasvuun. Etla suosittaa muun muassa kasvun tukemista verotuksella eli verotuksen painopisteen muuttamista selkeämmin yrittämistä, investointeja ja työllisyyttä tukevaksi. Myös tasavallan presidentin esittämä parlamentaarinen taloustyöryhmä on saatava kokoon pikaisesti.

Etlan kasvusuosituksia lyhyesti:

  • Yhteisöveron alentaminen (5 %-yksikköä)
  • Investointikannusteiden lisäys ja kohdentaminen
  • Pääomatuloverotuksen korjaukset
  • Korkeimpien marginaaliverojen alennus (10 %-yksikköä)
  • Parlamentaarisen talouskasvua edistävän työryhmän perustaminen
  • Teollisuuspolitiikan uudistaminen
  • Lisääntyvän T&K-rahoituksen kohdennus
  • Koulutuksen lisäys (erityisesti t&k-osaajien)
  • Työllisyyttä parantavien toimien jatkaminen
  • Työperäisen maahanmuuton lisäys
  • Skaalausrahastojen kasvatus
  • Julkisen sektorin tehtävien vähentäminen
  • Julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen
  • Tulonsiirtojen kannustavuuden parantaminen

Suomessa elintaso on edelleen vuoden 2008 tasolla. Talous romahti vuosina 2008–2015 eikä ero vertailumaihin ole juuri pienentynyt sen jälkeen. Nyt nähtävissä olevalla kasvupotentiaalilla Suomi ei pysty ylläpitämään nykyisen tasoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Muutoksella on jo kiire, painottaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

- Kasvu on saatava nopeutumaan tai julkisen sektorin alijäämä joudutaan poistamaan pelkästään julkista taloutta pienentämällä. Verotuksen kiristäminen ei auta hitaan kasvun oloissa, koska se hidastaa kasvua entisestään. Ilman leikkauksia julkiset menot kasvavat trendimäisesti indeksikorotusten ja työvoimakustannusten nousun vuoksi. Heikot odotukset kasvusta toteuttavat itseään ja kasvun aikaansaaminen käy koko ajan vaikeammaksi ikääntymisen vuoksi, Kangasharju toteaa.

Etlan asiantuntijatyöryhmä on käynyt läpi mahdollisia keinoja ja toimenpidesuosituksia Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Työn tuloksena Etla julkaisee tuoreen muistion Suomen pelastuspaketti (Muistioita hallitukselle, Etla), joka listaa kaikkiaan 12 konkreettista toimenpidesuositusta. Muistion ovat kirjoittaneet Aki Kangasharjun lisäksi tutkimusjohtajat Jyrki Ali-Yrkkö, Heli Koski ja Tero Kuusi, ennustepäällikkö Päivi Puonti, tutkimuspäällikkö Olli Ropponen ja tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen Etlasta sekä johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää EVAsta.

Parlamentaarinen työryhmä kokoon pikaisesti

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti vuoden 2024 uudenvuodenpuheessaan parlamentaarista työryhmää, jonka tehtävänä olisi laatia suomalaisten elintason nousuun ja julkisen talouden tervehdyttämiseen tähtäävä useamman vaalikauden mittainen ohjelma. Ehdotus on kannatettava, sillä poukkoileva politiikka muodostaa riskin kaikille taloudellisia päätöksiä tekeville, sanoo Etlan julkisen talouden tutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

- Työryhmän tulisi kiinnittää huomiota siihen, että usean hallituksen tavoittelemat parannukset talouskasvuun pitkällä aikavälillä eivät ole olleet riittäviä. Toimenpiteitä on lisättävä ja rinnalle on rakennettava toimia, jotka vaikuttavat jo lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi Juha Sipilän hallitus korjasi vientikilpailukykyä kilpailukykysopimuksella, mutta se ei ratkaissut ongelmien varsinaista syytä eli heikkoa tuottavuuskasvua. Enemmän on panostettava toimiin, jotka tukevat tuottavuuskasvua myös lyhyellä aikavälillä, painottaa Kuusi.

Verotuksen korjaamisella nopeampi vaikutus

Julkisen vallan mahdollisuus nopeuttaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä syntyy verotuksella. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan anna mahdollisuutta yleiseen veronkevennykseen – sen sijaan verotuksen rakennetta voidaan muuttaa talouskasvua tukevaksi alentamalla kasvua enemmän haittaavia veroja. Kohdennettuja veronalennuksia täytyy ehkä kompensoida kiristämällä verotusta kohteissa, joilla on vähemmän talouskasvua hidastavia vaikutuksia, katsoo Etla.

- Eurooppalaiset maat ovat juuri sopineet 15 prosentin minimiverokannasta, josta voi muodostua kaikille vielä sen yläpuolella oleville maille uusi tavoite, huomauttaa Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija Olli Ropponen.

Maiden väliset erot uusien investointien verokannusteissa syntyvät yhteisöveroasteen lisäksi yritystuista, poisto-oikeuksista ja investointien erilaisista rahoitustavoista. Suomen on Ropposen mukaan muutettava uusiin investointeihin kohdistuvia kannustimia niin, ettei efektiivinen verokanta ole ainakaan verrokkimaiden keskiarvon yläpuolella.

Yritysverotukseen liittyvien ongelmien lisäksi Suomessa on verrokkimaiden kireimpiin kuuluva pääomatuloverotus. Tämä pienentää kannustinta investoida osinkojen verotuksen vuoksi ja kannustinta säästää talletusten tuotoista maksettavien verojen vuoksi. Uuden parlamentaarisen työryhmän kannattaisi selvittää myös osinkoverotuksen kannustinvaikutukset ottaen huomioon muutkin omistamisen verot, kuten perintöverotuksen.

Mitä enemmän talouskasvu perustuu uusille ideoille ja innovaatioille, sitä haitallisempia korkeat marginaaliverot ovat koko taloudelle. Korkeimpien marginaaliverojen lasku kannustaisi etenkin suuren jo töissä olevan kokoaikatyötä tekevän joukon etsimään talouteen tuottavampia ratkaisuita.

- Jos korkeimpia marginaaliveroja laskettaisiin 10 prosenttiyksiköllä, Suomi olisi vasta keskimääräinen ahkeruudesta verottaja 14 keskeisimpään verrokki- ja kilpailijamaahan verrattuna, toteaa Aki Kangasharju.

Uutta teollisuuspolitiikkaa ja yrityksille kasvurahoitusta

Kasvua lyhyellä aikavälillä nopeuttavien toimien ohella kannattaa jatkaa kasvun pitkän aikavälin tekijöiden rakentamista.

Joulukuussa 2023 nimitetyllä teollisuuspoliittista strategiaa valmistelevalla työryhmällä on tärkeä tehtävä etsiä kasvua kiihdyttäviä toimia vihreän siirtymän ohella myös tekoälyn tuomien mahdollisuuksien, geotalouden uhkien ja resilienssin lisäämisen näkökulmista. Kasvun kannalta haitallisten yritystukien karsinnalle ja uudelleen kohdentamiselle tarjoutuu samalla hyvä mahdollisuus.

Nykyisen hallituksen neljän miljardin investointiohjelma kannattaisi suunnata palvelemaan uuden teollisuuspolitiikan tavoitteita. Investointipaketti kohdistuu nykymuodossaan liikaa julkisiin liikenneinvestointeihin, joilla ei juuri ole tuotto-odotusta.

Uusia innovaatioita tuottavien startup -yritysten rahoitus on ollut Suomessa suhteellisen runsasta viime vuoteen saakka. Startup -yrityksistä ei ole kuitenkaan odotettavissa merkittävää työllisyyden ja talouskasvun lisääjää lähivuosina, joten Suomeen tarvittaisiin lisää startup-vaiheen jälkeisen skaalausvaiheen rahoitusta, sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.

- Kotimaiset buy-out- ja growth-rahastot yritysten skaalaamiseksi maailmanmarkkinoille ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä ja julkisen tai eläkerahan varassa. Rahastojen kasvattamista ei voi sysätä julkisen sektorin kontolle, mutta julkinen sektori voisi olla Teollisuussijoituksen avulla keräämässä kansainvälistä rahoitusta skaalausvaiheen projekteille, Rouvinen esittää.

Edellä esiin nostettujen toimenpiteiden lisäksi Etla esittää mm. kokonaisvaltaista työperäisen maahanmuuton houkutteluohjelmaa, työllisyyttä parantavien toimien ja sosiaaliturvauudistusten jatkamista, korkeakoulujen lukukausimaksuja, kotihoidon tuen keston lyhentämistä sekä uudistuksia eläkkeelle jäämisen myöhentämiseksi ja eläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi. Pidemmät perustelut Etlan suosituksista pitkän aikavälin kasvun tukemiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi löytyvät aiemmin julkaistusta Muistioita hallitukselle -julkaisuista (Etla, Muut julkaisut).

Lähde: ETLA