Pyydä tarjous

Haapajärvelle rakentuva Pajuperänkankaan tuulipuisto on valmiina tuotantoon tulevana syksynä

Ensimmäinen muuntaja siirtymässä paikalleen Pajuperänkankaan sähköasemalla.
Ensimmäinen muuntaja siirtymässä paikalleen Pajuperänkankaan sähköasemalla.
04.04.2023 | Yrityselämässä tapahtuu, Rakentaminen

ABO Wind rakentaa tuulipuistoa Haapajärven Pajuperänkankaalle yhdessä NYAB Oyj:n (entinen Skarta) kanssa. Rakenteilla olevan 14 voimalan hankkeen yhteisteho on 86,8 MW:a. NYAB rakentaa tuulipuistoalueen tiet, nostoalueet ja voimalaperustukset sekä huolehtii kaapelointitöistä.

– Haapajärven Pajuperänkankaan tuulipuiston rakentaminen aloitettiin elokuussa 2022. Maaliskuun loppupuolella aletaan tekemään teille ja nostokentille viimeiset kulutuskerrokset. Voimaloiden viimeiset perustukset valettiin tammikuussa, ABO Windin vanhempi rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen kertoo.

Maanrakennustyöt alkavat olla Pajuperänkankaalla viimeistelyä vaille valmiina, nyt odotetaan voimalatoimittajan voimalatoimituksia, jotka alkavat Pyhtisen mukaan huhtikuun loppupuolella. Voimaloiden pystytykset käynnistyvät puolestaan toukokuun alkupuolella.

– Pystytysten aikatauluihin vaikuttavat sääolosuhteet, mutta olemme valmiita syys-lokakuun vaiheessa.

Pyhtinen mainitsee, että erityisesti tuulisuus ja ukkoskuurot voivat aiheuttaa viivästyksiä voimaloiden pystytykseen.

– Pystytyksessä tuuliraja on noin 8 m/s, riippuen asennettavista komponenteista. Esimerkiksi lapojen kanssa on vähän herkempää tuuliolosuhteiden suhteen, kun taas terästorniosat ovat sen verran raskaampia, että ne eivät ole niin herkkiä tuulelle.

Perustusten raudoitteet odottamassa asennusta.

Voimalat ovat aiempaa isompia ja tehokkaampia

Pajuperänkankaalle nousevien tuulivoimaloiden napakorkeus on 169 metrissä ja roottori on halkaisijaltaan 162 metriä, joten roottorin lavan korkein kohta (tip height) käy noin 250 metrissä.

– Uusissa luvitetuissa tuulivoimalahankkeissa mennään voimaloiden tip heightin suhteen jopa yli 300 metriin. Tuulivoimalat ovat kehittyneet viimeisten 10 vuoden aikana todella paljon. Roottorikoko on kasvanut vuonna 2015 käytössä olleesta 126 metrin halkaisijasta 172 metriin, joita vuonna 2025 toteutettavat voimalat jo hyödyntävät.

Pyhtinen selventää, että kasvavalla korkeudella ja isommalla roottorilla saadaan tuulivoimaloista entistä enemmän tehoja, koska roottorin tuulenottoalue kasvaa.

Pajuperänkankaan tuulipuisto on rakentunut pääosin paikallisin voimin

– Rakentamisvaiheessa oli positiivista, että mukana oli paikallisia työntekijöitä.

NYAB omistaa haapajärveläisen Niskasen Maansiirron, joten yrityksen työntekijöillä oli erittäin lyhyt työmatka, Pyhtinen naurahtaa.

Rakennusvaiheen työt ovat menneet Pyhtisen mukaan joustavasti ja aikataulussa eteenpäin, ilman työtapaturmia.

– Henkilöstö on ollut töissä hyvällä motivaatiolla, jonka ansiosta työnlaatu on ollut hyvää NYAB:in sekä heidän aliurakoitsijoidensa osalta.

Pajuperänkankaan työmaalla on työskennelty 250 päivää ilman tapaturmia. Kuvassa Niskasen Maansiirron työnjohtaja Mikko Piipponen sekä ABO Wind:in rakennuspäällikkö ja team leader Arto Pyhtinen.

Pyhtinen mainitsee, että Pajuperänkankaan tuulipuistoa aletaan koekäyttämään jo heinäkuun alkupuolella, heti kun voimaloita saadaan pystyyn, kaapeloitua ja toimintakuntoon.

– Kun viimeinenkin voimala on pystytetty, siitä menee vielä kolmisen viikkoa, että testiajot saadaan suoritettua, jonka jälkeen tuulipuisto on valmiina tuotantoon.

Pohjois-etelä-suuntainen runkoverkko on todella lähellä Haapajärven Pajuperänkankaan tuulipuistoa, vain parin noin kilometrin päässä, joten verkkoon liittyminen onnistuu helposti.

– Mitä kauempana tuulipuisto on runkoverkosta, sitä suurempia tehohäviöitä siirrossa tulee. Tässä kohteessa päästään todella minimaalisilla häviöillä, Pyhtinen toteaa.

Pajuperäkankaan tuulipuisto on jo ABO Windin neljäs hanke Haapajärvellä. Hankkeen valmistuttua Haapajärvellä on yhteensä 47 tuulivoimalaa, jotka tulevat tuottamaan yhdessä noin 220 MW:a sähköenergiaa, kun tuulta on riittävästi ja voimalat ovat 100 % tuotannossa.

Perustusten raudoitteiden asennustyö käynnissä.

Tuulivoimapuistohanke on käynnissä myös Hyrynsalmella

ABO Windin tuulipuistohankkeita on käynnissä tai käynnistymässä myös Reisjärvellä, Kannonkoskella, Pielavedellä, Iisalmessa, Lapinlahdella ja Kajaanissa. Pyhtinen kertoo, että nyt on menossa aika raju rakennusbuumi tuulivoimaloiden suhteen.

ABO Wind on jo aloittanut Hyrynsalmelle rakentuvan viiden tuulivoimalan hankkeen.

– Varsinaiset maanrakennustyöt ovat alkaneet Hyrynsalmella viikolla 12, jonka jälkeen aloitetaan uusien teiden, nostokenttien sekä perustusten tekeminen. Koska Hyrynsalmen tuulipuisto on aika pieni kohde, siellä mennään nopeammalla aikataululla ja hankkeen on tarkoitus olla valmiina syyskuun loppuun mennessä. Voimalat ovat vastaavanlaisia kuin Pajuperänkankaan tuulipuistossa, tosin voimaloiden tehoja on rajoitettu 6 MW:in, koska verkossa on tilaa vain 30 MW:n tuotannolle.

Pyhtinen mainitsee, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee rakentumaan todella paljon uusia tuulivoimaloita.

– Tuulipuistohankkeet ovat koko ajan isompia. Kun ne olivat aiemmin yhdeksän tuulivoimalan hankkeita, nyt puhutaan jo 30–60 voimalan hankkeista. Tähän saakka on käytetty alueita, jotka ovat nykyisten verkkoyhteyksien varrella. Nyt tulee eteen tilanne, että joudumme itse rakentamaan 110 kV:n tai 400 kV:n linjoja, että laitokset saadaan kytkettyä Fingridin verkkoon.

ABO Wind yrityksenä

ABO Wind on toiminut Suomessa vuodesta 2013 lähtien. ABO Wind AG on perustettu Saksassa vuonna 1996 ja se toimii 16 maassa. Yrityksellä on tällä hetkellä yli 1 000 työntekijää, joista Suomessa on noin 50.

– Väkimäärämme on vahvassa kasvussa, sillä vielä vuonna 2015 meitä oli Suomessa vain seitsemän. Meiltä löytyy rakennus- ja sähköpuolen insinööritaustaa omaavia työntekijöitä, hankekehittäjiä, jotka ovat pääasiassa maantieteilijöitä ja geologeja, opettajataustaisia tai metsäpuolen ammattilaisia. Unohtamatta meidän talouspuolen rautaisia ammattilaisia, Pyhtinen kehuu.

Mukana paikallistoiminnan tukemisessa

– Pihtiputaalle rakennettiin vuosina 2020 ja 2021 tuulipuisto, ja koska olemme paikkakunnalla, osallistumme myös paikallistoiminnan tukemiseen. Toimimme mm. paikallisen lentopallojoukkueen otteluisäntinä kerran vuodessa. Viime viikonloppuna tarjosimme ilmaisen sisäänpääsyn kaikille halukkaille, paikkakunnalla järjestettyyn moottoripyörien jääradan SM-kisaan, Pyhtinen kertoo.

Lisäksi ABO Wind osti hiilinieluyksiköitä vastaamaan tapahtuman arvioituja hiilipäästöjä. Käytännössä se tarkoittaa Hyrynsalmella, Reisjärvellä ja Virolahdella sijaitsevien metsien hiilensidontakyvyn kasvattamista metsänhoidollisin keinoin.

Pyhtinen mainitsee, että ABO Wind on vähän erilainen tuulivoimahankekehittäjä, koska yhtiö vastaa koko hankkeen elinkaaresta. Kun tuulipuisto on saatu tuotantoon, yhtiö on läsnä ylläpitämässä tuulipuistoa koko sen käyttöiän, eli noin 25–35 vuotta. Kun tuulipuisto tulee teknisesti tiensä päähän, voidaan jo olemassa olevaa infraa hyödyntää tietyiltä osin uuden tuulipuiston rakentamisessa samalle kohdalle.

– Hankkeiden taustalla on hyvin erilaisia sijoittajia, kuten vaikkapa keskieurooppalainen eläkeyhtiö tai jokin muu sijoitusrahasto, joka ostaa rakennettavan tuulipuiston. Tästä huolimatta tuulipuisto toimii kuten paikallinen yritys, Pyhtinen painottaa.

www.abo-wind.fi