Pyydä tarjous

Lämpöpumppuja myytiin viime vuonna lähes 200 000 kappaletta

Tällä pumpulla säästetään noin 8000 kWh/vuosi sähköä 100 vuotta vanhassa talossa Porvoossa. SULPUn toiminnajohtaja Jussi Hirvonen esittelee yhtä Suomen miljoonasta ilmalämpöpumpusta (kuva Mikko Arvinen).
Tällä pumpulla säästetään noin 8000 kWh/vuosi sähköä 100 vuotta vanhassa talossa Porvoossa. SULPUn toiminnajohtaja Jussi Hirvonen esittelee yhtä Suomen miljoonasta ilmalämpöpumpusta (kuva Mikko Arvinen).
17.01.2023 | Yrityselämässä tapahtuu

Lämpöpumppumyynti on hurjassa vauhdissa. Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPUn tilastojen mukaan lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna yli 50 %. Vuonna 2022 myytiin 196.000 lämpöpumppua. Ilmalämpöpumppuja myytiin 160.000 pumppua kasvun ollessa lähes 60 %. Ilmavesilämpöpumppujen kasvuvauhti oli 60 % ja asennusmäärä 19.000 kappaletta. Maalämpöpumppuja myytiin 12.000 kappaletta parikymmenen prosentin kasvulla. Pientalojen poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärä oli ainoana sektorina 20 % laskussa.

Energianhinnan nousu, halu mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään. Öljykattiloiden korvaamis- ja energiatehokkuuden parantamisavustukset kiihdyttävät lämpöpumppujen myyntiä lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkinassa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi lämpöpumppujen kysyntää. Alettiin haluta lähienergiaan ja mahdollisimman vähäiseen ostoenergiaan pohjautuvia talon lämmitystapoja. Tällaiseen lämpöpumppu on mitä oivin ja ympäristöystävällinen ratkaisu.

Lämpöpumppualaa on koetellut ja koettelee edelleen kansainvälinen komponentti- ja laitepula sekä yrittäjyys-, suunnittelija-, ja asennusresurssien puute. Energiakaivojen pitkät, jopa yli puolen vuoden toimitusajat sekä lupien ruuhkautuminen kunnissa ja kaupungeissa vaikeuttavat maalämpöprojektien myyntiä ja asennuksia. Lämpöpumppu- ja kylmäalan paheneva henkilöresurssipula uhkaa hidastaa jopa vihreää siirtymää, ellei koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla saada kehitettyä vastaamaan tämän päivän tarvetta, pelkää Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

Lämmitys sähköistyy ja lämpöpumppuistuu. Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen siirtymään ovat lämpöpumput. Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Onneksi lämmityksen sähköistyminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa. Suomen 1,4 miljoonaa lämpöpumppuun on investoitu jo 8 miljardia euroa. Ne tuottavat jo pari kymmentä prosenttia Suomen rakennusten lämmityksestä. Kiitos investointien hyvän kannattavuuden lämpöpumppumarkkinan vauhti vaan kiihtyy.

Lämpöpumppuala on jo hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. EUn FIT55- ja RePowerEU-paketin suunnittelemaan lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan jo vuonna 2030 50–60 miljoonaa lämpöpumppua. Tämä merkitsee Euroopan nykyisen 20 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistamista seitsemän vuoden aikana. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

Lähde: SULPU ry