Pyydä tarjous

Turun Satamassa tehdään merkittäviä ympäristötekoja

Digipalvelut
02.02.2024 | Yrityselämässä tapahtuu

Turun satamassa käynnistymässä olevat mittavat muutokset etenevät suunnitellusti pienistä viivästyksistä huolimatta. Uudesta satama-alueesta, terminaalirakennuksineen, tulee valmistuessaan entistä paremmin matkustaja- ja rahtiasiakkaita palveleva kokonaisuus, joka lisää osaltaan kaupungin vetovoimaa matkailijoiden näkökulmasta.

Seuraavaksi Turun Satamalla on edessään yhdessä Turun kaupungin kanssa Aurajoen ja satama-altaan ruoppausurakka. Talvinen sää ja jäätynyt meri aiheuttavat ruoppauksen osalta pieniä haasteita.

– Kunnon alkutalvi on ollut, jäätäkin on jouduttu murtamaan, joka ei ole meillä jokavuotista toimintaa, Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm toteaa.

Kaupungin puolelta kunnossapitoruoppauksen tarvetta vauhdittaa Turussa ensi kesänä järjestettävä Tall Ships Races -tapahtuma, jonka puitteissa kaupunkiin seilaa muutamia aika isojakin purjelaivoja, joiden kölit uivat syvällä. Jotta laivat pääsisivät tapahtuma-alueelle, on Aurajoen oltava riittävän syvä.

Turun Sataman toimitusjohtaja Erik Söderholm.

Söderholm mainitsee, että Aurajoen osalta ruoppauksen toteuttamiseen on aikaa huhtikuulle, jonka jälkeen siirrytään Sataman kohteiden kunnossapitoruoppaukseen.

– Turun idea Tall Ships Races -tapahtumassa on, että laivat pääsevät tulemaan kaupungin ydinkeskustaan Aurajokea pitkin, jolloin ihmiset pääsevät katsomaan laivoja. Tapahtumaan liittyy myös erityinen juhla-alue lukuisine ravintoloineen.

Turun Sataman 870-vuotissyntymäpäiviä tullaan viettämään Tall Ships Races -tapahtuman yhteydessä.

– Olemme mm. varanneet tapahtuman suurimman purjelaivan tilaisuuttamme varten. Muilta osin syntymäpäiväjuhlien suunnittelu on vielä käynnissä, koska tilaisuuteen on vielä reilu puoli vuotta aikaa, Söderholm kertoo.

Ympäristöä huomioidaan yhä paremmin

Söderholm mainitsee, että Turun Satama haluaa jatkaa valitsemallaan linjalla, jossa se pyrkii huomioimaan ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla.

– Mietimme yhdessä varustamoiden kanssa, mitä kaikkea voimme ympäristön eteen tehdä. Varustamot pyrkivät reagoimaan ajamalla puhtaammilla polttoaineilla ja hakemalla uusia teknologioita. Me satamatoimijana pyrimme etsimään erilaisia sähköön liittyviä ratkaisuita sekä pitämään ympäristön kaikilta osin mielessä, myös uuden terminaalirakennuksen osalta, Söderholm toteaa.

Turun Satamassa ollaan hiilineutraalisuuspyrkimysten osalta jo todella hyvässä vauhdissa. Turun kaupungin tavoitteena on olla vuonna 2029 hiilineutraali, jolloin vietetään myös Turun kaupungin 800-vuotissyntymäpäiviä.

– Kaikki satama-alueella operoivat automme ovat sähköisiä ja työkoneetkin päivitetään sähköisiin versioihin sitä mukaa kuin niitä on saatavilla. Satama-alueella sähköiset ajoneuvot toimivat todella hyvin, siellä on lyhyet ajomatkat ja latauspisteitä löytyy runsaasti eri puolilta satama-aluetta. Myös satamassa käytössä olevat satamaoperaattorin omistamat nosturit ovat sähköisiä. Satamalaiturin puolella alkaa siis näyttää jo aika hyvältä. Laivatkin puhdistuvat päästökaupan myötä pikkuhiljaa, vaikkakin se on pidempi projekti, koska laivat ovat pitkäikäisiä. Viking Linen laivat ovat jo nyt LNG:llä kulkevia, joten pikkuhiljaa asiat menevät yhä parempaan suuntaan, Söderholm mainitsee.

Terminaalirakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2027

– Toivotaan että pääsisimme rakentamaan uutta terminaalirakennusta heti ensi vuoden tammikuussa. Lopullinen rahoituspaketti on näillä näkymin valmis kesään mennessä, jolloin pääsemme tekemään kilpailutuksen syksyllä. Tällä aikataululla pääsisimme lyömään lapion maahan aika tarkalleen ensi tammikuun puolivälissä ja terminaalirakennus olisi valmis 2027 alussa. Terminaalin ohessa rakennetaan myös yksi uusi laituri ja Siljan nykyinen laituri korjataan.

Yhden tärkeän osan hanketta muodostaa sataman kenttäalue, jota käytetään rekka- ja henkilöautojen laivaan lastaamiseen ja purkamiseen. Hankkeeseen liittyy mm. uusi tietojärjestelmä sekä uusi liikenteellinen yhteys Pahaniemen sillan alta, jolloin laivaan menevä liikenne saadaan ohjattua pois Juhana Herttuan Puistokadulta. Myös henkilöliikenteen junaraide on tarkoitus siirtää kulkemaan Pahaniemen sillan alta.

– Ennen pandemiaa noin 300 000 ihmistä käytti satamaan tulevaa junaa, joka tarkoitti 10 % matkustajista. Jos yhteys paranee ja ihmisistä tulee ympäristötietoisempia, tämän raideliikenteen osuuden voisi olettaa kasvavan aika paljonkin. Ihmisiä tulee toki jatkossakin henkilöautoilla, busseilla, takseilla ja polkupyörillä, Söderholm pohtii.

Tulevalle raitiovaunullekin on jo valmiiksi suunniteltu reitti satamaan.

– Pyrimme kaikilta osin matkustamisen helppouteen. Uuden terminaalin yhteyteen rakentuu myös polkupyöräparkki, koska pyöräilijöitä on paljon varsinkin kesäaikaan.

Sähköautoilla saapuville matkustajille satamassa on jo nyt tarjolla 20 latauspistettä, mutta jatkossa latauspaikkojen määrä tulee lisääntymään sähköautokannan ja tarpeen kasvaessa. Sataman rekkaparkkiinkin on tulossa oma latauspiste raskaalle kalustolle.

Viime vuoden rahtimäärät olivat lähes edellisvuoden tasolla

– Vuosi 2023 oli Suomen satamille aika surkea rahtimäärien suhteen. Kotka-Haminassa oli tiputusta viime vuonna -13 % ja Helsingissä -10 %. Meilläkin oli hieman pudotusta rahtimäärissä. Meiltä jäi yksi ruotsinlaiva pois, millä oli aika suuri vaikutus rahtipuolella, koska puhuttiin vuositasolla yli 700 kilometrin rahtitilakapasiteetin kaventumisesta. Muutoksen vaikutus oli päivittäisessä volyymissa kuitenkin vain noin 5 %:n luokkaa, koska satamamme kautta kulkee pääasiassa kappaletavaraa. Isoissa satamissa kuljetetaan taas paljon massatavaraa, kuten paperia ja terästä, joissa muutos näkyy paljon isompana. Odotan kuluvan vuoden olevan rahdin ja matkustajamäärien osalta hyvin pitkälle viime vuoden tasolla Turun satamassa, Söderholm toteaa.

Vaikka Turun sataman liikenteestä poistui yksi matkustaja-autolautta, kokonaismatkustajamäärä jäi ainoastaan 8 % alle edellisen vuoden.

– Meillä on nyt kaksi erilaista risteilytuotetta. Viking Line ajaa kaksi kertaa vuorokaudessa Tukholman liikennettä ja Tallink puolestaan liikennöi Kapellskäriin. Tallink lähtee jo puoli seitsemän illalla, jolloin matkustajille jää enemmän ilta-aikaa laivalla.

Ruoppausmassaa Latokarissa.

Monia ilmastotekoja

Turun satamasta liikennöivien laivojen kaikki ruokajätteet hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Söderholmin mukaan pyrkimyksenä on muutenkin kierrättää kaikki mahdollinen.

– Olemme siinä mielessä poikkeuksellinen satama, ihan globaalissakin mielessä, että otamme vastaan myös kaikki laivojen jätevedet Turun jäteveden puhdistusjärjestelmään, joka on meille jo ihan normaalia rutiinia. Meillä on oma säiliöperävaunu ja pumppausjärjestelmät tätä varten. Yritämme ajaa ajattelua, jossa mitään jätevesiä ei laskettaisi mereen. Yritämme koko ajan keksiä uusia tapoja palvella varustamoita ja suojella ympäristöä.

Yhtenä isona askeleena Söderholm mainitsee ruoppausmassojen läjittämisen.

Viime vuonna Turun Satama läjitti ruoppausmassat ensimmäistä kertaa maalle, kun ne on aikaisemmin läjitetty merenpohjaan Airistolle.

– Meillä on Hirvensalon Lauttarannassa altaita, joihin ruoppausmassa ajetaan ja siihen sekoitetaan stabilointiainetta. Materiaali kuivuu 10 vuotta, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää normaalisti rakennusmaana. Ruoppausmassoja ei siis enää läjitetä mereen, joka on ollut hyvä päätös.

Ainoaksi haasteeksi Söderholm nimeää uusien maaläjitysalueiden löytämisen, kun Hirvensalon alue jossakin vaiheessa täytyy.

– Läjitykseen sopivia alueita haetaan jo kymmeniä vuosia etukäteen, joten sellainen varmasti löytyy. Hollantilaiset ovat käyttäneet kyseistä menetelmää jo satoja vuosia. Vaikka se maksaa enemmän kuin meren läjittäminen, se on ympäristön kannalta kestävää toimintaa.

portofturku.fi

LinkedIn | Instagram | YouTube | X