Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka, CAP on Euroopan unionin maataloustukijärjestelmä, joka on luonut pitkäkestoiset suuntaviivat Suomen maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo, että CAP:in II pilari sisältää maaseudun kehittämisen toimet, joilla parannetaan maaseutualueiden sosiaalista, taloudellista ja ympäristön kestävyyttä.

- Maaseuturahastolla rahoitetaan monenlaisia toimia ja hankkeita maanviljelijän ympäristökorvauksista maaseutuyritysten perustamiseen ja investointeihin, paikalliseen kehittämiseen sekä eläinten hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen, ministeri Leppä toteaa ja jatkaa:

- Laajakaistainvestoinnit mahdollistavat maaseudun elinvoimaisuuden kehittämistä ja eri elinkeinojen uudistumisen. Paikkariippumattomuus, monipaikkaisuus ja yritysten perustaminen mahdollistuvat, kun yhteydet saadaan kuntoon.

- Yhteistyöhankkeilla edistetään mm. työllisyyden, kasvun, sukupuolten välisen tasa-arvon, sosiaalisen osallisuuden edistämistä maaseudulla. Tukea voidaan kohdentaa biotalouden innovaatioyhteistyön rakentamiseen. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös suunnitella, selvittää tai kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan maaseutuväestölle ja yrittäjille suunnattujen palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta ja parannetaan maaseudulla asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia.

Tulevalla kaudella digitalisaatio ja innovaatiot ovat läpileikkaavina teemoina ohjaamassa rahoitusta.

Lepän mukaan älykkäät kylät on uusi toimenpide CAP-suunnitelmassa.

- Älykkäät kylät hyötyvät yhteistyöstä ja muiden yhteisöjen ja toimijoiden kanssa maaseudulla ja kaupunkialueilla. Digitaalisuus, tiedon hyödyntäminen, uusi teknologia ja tekoälyratkaisut ovat keskeisiä muutoksen työkaluja. Älykkäiden kylien hankkeilla on tarkoitus edistää kylän tai kunnan elinvoimaa hyvin konkreettisesti. Kylä tai kunta voi etsiä apua esim. oppilaitoksista tai tutkimuslaitoksista tai muusta asiantuntijaorganisaatiosta ja he yhdessä etsivät ratkaisuja haasteisiinsa ja rakentavat vastauksia. Kumppanina voi olla myös toinen kylä tai kunta. Hankkeessa voidaan ratkaista joku täsmähaaste tai siinä voidaan ratkaista useita haasteita, haaste kerrallaan. Hankkeessa on tarkoitus mahdollistaa kokeilut ja jakaa niistä tietoa muille kylille ja kunnille. Toisilta oppiminen ja kokemusten jakaminen lisää panostusten tehokkuutta.

- Digitalisaatio on myös älykkäiden kylien / älykkäiden seutujen kehittämisessä läpileikkaavassa asemassa – vaikkei kyse olekaan pelkästään siitä. Älykäs sopeutuminen tuo omat mahdollisuutensa kehitykseen.

- Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen eli Leader-toiminnan avulla parannetaan maaseudun elinvoimaisuutta ja eri ryhmien välistä tasa-arvoa sekä luodaan edellytyksiä paikallisiin tarpeisiin perustuvien palveluiden ja elinkeinojen kehittämiselle. Paikallisten voimavarojen käyttöön saamiseksi tarvitaan ihmisten ja yhteisöjen aktivointia ja neuvontaa sekä rahoitusta ideoiden toteuttamiseksi. Leader on osoittautunut hyväksi malliksi tällaiseen toimintaan, joten sitä on syytä jatkaa ja edelleen vahvistaa, Leppä määrittelee.

Kuluvan kauden maaseudun kehittämisohjelmassa painottuneet mm. ilmasto- ja ympäristötoimet sekä paikallisten toimien tukeminen

Ministeri Lepän mukaan on totta, että maaseutualueet kärsivät rakenteellisista ongelmista, kuten houkuttelevien työmahdollisuuksien puutteesta, osaamisvajeesta, infrastruktuuriin ja peruspalveluihin tehtyjen investointien vähyydestä ja nuorten maaltamuutosta.

Lepän mielestä olennaisen tärkeää on vahvistaa maaseudun sosioekonomista rakennetta luomalla työpaikkoja ja edistämällä sosiaalista osallisuutta ja sukupolvenvaihdoksia sekä kehittämällä älykkäitä kyliä Suomen maaseutualueilla.

- Kuten Euroopan komission tiedonannossa ruoan ja maanviljelyn tulevaisuus todetaan, maaseudun uudet arvoketjut, kuten uusiutuva energia, nouseva biotalous, kiertotalous ja ekomatkailu, voivat tarjota maaseutualueille hyvää kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Tämä pätee myös Suomessa, Leppä määrittelee.

Leppä toteaa, että maaseudulla sijaitsevat uusiutuvat luonnonvarat ja laajemmin katsottuna biotalous antavat hyvän ja monipuolisen pohjan kestävän ja uudistuvan yritystoiminnan harjoittamiseen, uusien yritysten perustamiseen, investointeihin ja kehittämiseen.

- Toimialakirjo on monipuolinen ja siihen lukeutuvat erityisesti elintarvikealan, uusiutuvan energian ja matkailualan yrityksen. Kuluvalla ohjelmakaudella, jota on siis jatkettu tämän vuoden loppuun, maaseudun kehittämisohjelmassa ovat muun muassa painottuneet ilmasto- ja ympäristötoimet sekä paikallisten toimien tukeminen. Nämä toimet ovat myös tärkeä osa uutta CAP-suunnitelmaa.

- Maaseudun kehittämisen tulosten ja tavoitteiden seuranta tapahtuu pääosin CAP:in yhteisten mittareiden avulla, jotka ovat kaikille jäsenvaltioille samat. Tavoitetasot toki jokainen jäsenvaltio määrittää itse. Kuluvalla kaudella on esimerkiksi mitattu ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä luomutuotantoon sitoutumista pinta-aloina, palveluiden ja kylien kehittämiseen liittyvien hankkeiden lukumäärää. Kattavaa mittaristoa, indikaattoreita, seuraamaan tavoitteiden toteutumista on myös laadittu CAP-suunnitelmaan. Mittareiden lista on pitkä ja se kattaa kaikki CAP-suunnitelman osa-alueet. Maaseudun kehittämistä tehdään alueilla. Maa- ja metsätalousministeriö toimiikin hyvässä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Vain siten voimme varmistaa, että maaseudun kehittämiselle annetut yhteiset tavoitteet toteutuvat, Leppä linjaa.

Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan talousmetsien luonnonhoidon ja suojelun lisäämistä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä painottaa, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen Suomen metsissä on ensiarvoisen tärkeää.

- On tärkeää tunnistaa kohteet, joissa erityisiä suojeluarvoja on, ja pyrkiä erityisesti huomioimaan nämä kohteet. Metsissä tapahtuu muutoksia jatkuvasti sekä metsien käytön myötä että luonnon itsensä toimeenpanemana. Ajantasaisen, laadukkaan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon avulla pystymme huolehtimaan monimuotoisuuden turvaamisesta parhaalla mahdollisella tavalla.

- Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Siihen tarvitaan talousmetsien luonnonhoidon ja suojelun lisäämistä. Suurilla pinta-aloilla toteutuva jokapäiväinen ”arkimetsänhoito”, jota kutsumme talousmetsien luonnonhoidoksi, on aivan ratkaisevaa.

Ministeri Leppä sanoo, että työtä metsien monimuotoisuuden eteen on tehty ja työ jatkuu jatkuvan parantamisen menetelmin. Tehty työ on jo tuottanut mitattavissa olevaa tulosta. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maan metsävaroista, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista, metsien terveydentilasta, metsien monimuotoisuudesta sekä metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.

Leppä kertoo, että suojelualueiden määrä on kolmikertaistunut 1970-luvulta.

- Järeitä puita on neljä kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten. Esimerkiksi järeän haavan määrä on kasvanut, samoin raidan. Myös sekapuustoisuus on lisääntynyt. Käynnissä olevista monimuotoisuuden edistämistoimista voidaan nostaa esiin esimerkiksi vapaaehtoisuuteen suojeluun perustuvat Metso ja Helmi-ohjelmat. Myös Monimetsä-hankkeessa edistetään talousmetsien luonnonhoitoa osana talousmetsien arkea. Lisäksi METSO-ohjelman toteutukseen kuuluva Lajiturva-valtakunnallinen luonnonhoidon kehittämishanke tuottaa tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä ja auttaa turvaamaan niitä metsänkäsittelyn yhteydessä, Leppä selvittää.

Hiilinielujen lisäksi metsäskenaarioissa puhutaan työpaikoista, palkkatuloista ja julkisen sektorin maksu- ja verotuloista

Taloustutkimuksen kesäkuussa 2021 tekemässä selvityksessä ”Kasvu, Hiilinielu ja Näivettyminen -metsäskenaariot: vaikutukset alan yrityksiin, työntekijöihin, metsänomistajiin ja julkiseen talouteen” Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm sanoo, että jos Suomeen halutaan lisää työpaikkoja ja tuloja, niin hakkuita voitaisiin kasvattaa ilman, että metsien kasvu vaarantuisi. Selvityksen mukaan vuonna 2030 suurimman puuntuotannollisesti kestävän hakkuumäärän pudottaminen vuoden 2010 tasolle (-25 %) tarkoittaa, että Suomi menettää noin 61 000 työpaikkaa ja palkkatuloja menetetään 2,8 miljardia euroa vuodessa. Vero- ja maksutuloja menetetään 1,8 miljardia euroa vuodessa. (Lähde: Taloustutkimus)

Lepän mukaan kokonaiskestävyys on tärkeä ja haastava tavoite.

- Siihen pyrkiminen on jatkuvan parantamisen ja yhteensovittamisen ja lopulta arvovalintojen prosessi. On ongelmallista, jos metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys jäävät sivurooliin. Me voimme tehdä metsissämme monia asioita yhtä aikaa, Leppä toteaa ja jatkaa:

- Kyseinen selvitys osoittaa, millaisia vaikutuksia metsien käytön voimakkaalla vähentämisellä olisi Suomessa talouden ja työllisyyden näkökulmasta. Metsien käyttöä koskevia ratkaisuja tehtäessä tulee kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien tavoitteet ottaa huomioon oikeudenmukaisesti. Suomalaisille metsien merkitys on valtava, katsottiinpa asiaa mistä näkökulmasta tahansa. Oma kansallinen metsäpolitiikka on meille siksi luovuttamattoman tärkeä, Leppä korostaa.

Uusiutuvana, kierrätettävänä ja biohajoavana materiaalina puu tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin

Jari Leppä toteaa, että uudet, innovatiiviset puupohjaiset tuotteet, prosessit ja palvelut ovat merkittävä kasvumahdollisuus Suomessa.

- Tämä luo edellytyksiä sille, että alan työ voi säilyä Suomessa. Tällöin me voimme myös vaikuttaa puuntuotannon kestävyyteen ja hyvinvoinnin kasvuun sekä huolehtia aktiivisesti ympäristöstämme. Huomionarvoista on myös se, että metsätalous tuo työtä ja tuloa kautta koko Suomen ja pitää maata asuttuna tarjoamalla työpaikkoja myös aluilla, joilla muuta työpaikkoja on vähän, Leppä toteaa ja jatkaa:

- Tarvitsemme puuperäisiä tuotteita- sekä pitkä- että lyhytikäisiä -korvaamaan fossiiliperäisistä ja muista uusiutumattomista raaka aineista tehtyjä tuotteita. Puurakentamista sekä pitkäkestoisten puutuotteiden käyttämistä tulee edistää. Samalla on tärkeä hahmottaa alan laajempi kokonaisuus. Metsien käsittelyissä syntyy erilaisia jakeita, joita voidaan käyttää eri tarkoituksiin. Metsistä korjattavan puun kaikki osat hyödynnetään resurssitehokkaasti ja jopa useaan kertaan.

- Metsäteollisuudessa puun käyttö ja tulonmuodostus tulee perustumaan vielä pitkään puutuotteiden, sellun, kartongin ja papereiden varaan. Rinnalle tulee kuitenkin yhä kiihtyvällä tahdilla uusia puupohjaisia biotuoteinnovaatioita. Niiden avulla on mahdollista löytää uusia ratkaisuja visaisiin haasteisiin. Puusta voidaan valmistaa yhä arvokkaampia tuotteita.

- Hiilineutraaliin ja ilmastokestävään yhteiskuntaan siirryttäessä on tärkeä huolehtia, että muutos toteutetaan oikeudenmukaisesti ja siten, että kaikki pysyvät mukana. Oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä periaatteita ovat toimeentulon turvaaminen ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen. Ilmastotoimien ja uudistuvien säädösten tulee istua myös yli 600 000 kovin monenlaisen suomalaisen metsänomistajan tilanteisiin. Heidän mahdollisuuksiaan ja oikeuttaan harjoittaa elinkeinoaan on kunnioitettava, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.