Nuorten parissa mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys ja epävarmuus omasta suunnasta ovat tällä hetkellä ikävän yleisiä. Tilanne näkyy myös sosiaali- ja työllisyyspalveluissa. Avainsäätiön Poveria-toiminta tarjoaa konkreettista, matalan kynnyksen tukea. Käytännössä Poveria on ryhmämuotoista, vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, jossa pääasiana on nuoren oma elämä ja sen vahvistaminen.

– Poveria-toiminta on alle 29-vuotiaille nuorille suunnattu sosiaalisen kuntoutuksen hanke. Tavoitteena ei ole suoraan työllistyminen tai koulutuspaikka, vaan se, että nuori voimaantuu ja löytää elämälleen suuntaa, kertoo Poveria-ohjaaja ja osallisuusasiantuntija Petri Sirén Hämeenlinnasta.

Poveria-ryhmien ytimessä ovat sosiaalisten taitojen sekä arjen- ja elämänhallinnan vahvistaminen. Samalla tuetaan nuoren kykyä toimia ryhmässä ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.

– Tavoitteena on, että nuori saa kokemuksen osallisuudesta, painottaa osallisuusasiantuntija ja Hämeenlinnan Poveria-ohjaaja Reetta Roivas.

Nuorten (18–29-v.) Poveria-ryhmät toimivat Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Lahdessa toimii myös aikuisten Poveria eli Toiveista todeksi -ryhmät. Toimintaa tukee sosiaali- ja terveysministeriö. Hämeenlinnassa alkaa ensi syksynä ryhmätoiminta myös aikuisille digiosallisuutta vahvistavan ESR- ja STEA-rahoitteisen Diginä-hankkeen muodossa.

Vapaaehtoisuus madaltaa kynnystä

Poveria-toiminta eroaa monista muista palveluista vapaaehtoisuutensa ja matalan osallistumiskynnyksensä ansiosta. Osallistuminen perustuu omaan haluun, ei velvoitteisiin.

– Tapaamme nuoria ryhmittäin kaksi kertaa viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Sanktioita ei koidu, vaikka jollakin kertaa ei jaksaisi tulla, Sirén kertoo.

Yhden Poveria-ryhmän toiminta kestää noin viisi kuukautta. Ryhmät ovat suljettuja, mikä lisää turvallisuutta ja helpottaa ryhmäytymistä.

– Pysyvä ryhmä tuo monille turvaa. Voi rauhassa kiinnittyä porukkaan ilman jatkuvaa uusien ihmisten virtaa, Roivas huomauttaa.

Osallisuus näkyy tekemisessä

Poveria-toiminnassa osallistujat itse vaikuttavat sisältöihin. Toiminta sisältää teemapäiviä, tutustumiskäyntejä, asiantuntijavierailuja ja erilaisia projekteja.

– Meillä on kuukausittainen runko, mutta sen sisällä on liikkumavaraa. Nuoret pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä tehdään, Sirén kuvailee.

– Esimerkiksi eräs ryhmä järjesti joulutapahtuman ikäihmisille. He suunnittelivat ohjelman ja toteuttivat koko tilaisuuden itse. Se oli merkityksellinen kokemus, kertoo Roivas.

Pienetkin askeleet vievät eteenpäin

Tulokset eivät aina näy heti työllistymisenä tai opintoina. Usein edistys on pienempää, mutta ratkaisevaa.

– Monelle iso asia on se, että voi lähteä kotoa, saada rytmiä päivään ja uskaltaa olla muiden kanssa, Reetta Roivas sanoo.

– On toki niitä, jotka siirtyvät opintoihin tai työelämään, mutta yhtä tärkeää on se, että nuori kokee pärjäävänsä ryhmässä, Petri Sirén lisää.

Vaikutuksia mitataan muun muassa THL:n osallisuusindikaattorilla. Tulosten mukaan Poveria-toiminnassa mukana olevien kokemus omasta osallisuudesta vahvistuu.

– Muutos ei aina näy heti. Vasta myöhemmin voi huomata, että jokin täällä opittu asia on auttanut eteenpäin, Sirén mainitsee.

Yhteistyö ja toivo

Poveria ei toimi irrallaan muusta palvelujärjestelmästä, vaan sen vahvuus on laajassa yhteistyössä. Mukana ovat mm. oppilaitokset, hyvinvointialue, työllisyyspalvelut ja kolmannen sektorin toimijat.

– Yhteisenä tavoitteena on, että nuori löytää seuraavan askeleen, Petri Sirén sanoo.

– Verkostojen kautta nuorille avautuu mahdollisuuksia, joita he eivät itse välttämättä tunne, Reetta Roivas jatkaa.

Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt, joten toivon vahvistaminen on keskeistä myös Poveria-toiminnassa.

– Nuoret näkevät tulevaisuuden usein pessimistisesti. Yksi tärkeistä tavoitteistamme on auttaa nuorta näkemään, että vaihtoehtoja on, ja luottamaan siihen, että kyllä se oma polku löytyy. Se tapahtuu askel kerrallaan, Roivas ja Sirén toteavat.

avainsaatio.fi/nuorille-ja-tyoikaisille/poveria/