Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat nousseet suurimmaksi yksittäiseksi sairauspoissaolojen aiheuttajaksi suomalaisessa työelämässä. Ilmiö koskettaa laajasti eri toimialoja ja yrityskokoja, ja samalla se heijastuu kasvavaan paineeseen työterveyshuollossa ja muissa palveluissa.

Haasteeseen on vastattu rakentamalla valtakunnallinen Työelämän mielenterveysohjelma, jonka tavoitteena on siirtää painopistettä myöhäisestä reagoinnista varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn.

Ohjelma on osa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaa ja kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa, ja sitä on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla vuodesta 2021 lähtien. Työelämän mielenterveysohjelman tuoreimmat tulokset esiteltiin 21. huhtikuuta Helsingissä järjestetyssä Mielitekoja työssä‑seminaarissa.

– Työkyvyn ja mielenterveyden heikkeneminen tunnistetaan kyllä usein työpaikoilla, mutta siihen puututaan monesti liian myöhään. Keskustelu käynnistyy vasta, kun työkyky on jo selvästi heikentynyt. Ohjelmassa on siirretty huomiota kalliista yksilöllisestä hoidosta kohti ennakoivia ja kustannustehokkaita arjen ratkaisuja, toteaa ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa.

Maksuttomia työkaluja työpaikkojen käyttöön

Työelämän mielenterveysohjelmassa on rakennettu yli 40 digitaalisen työkalun, oppaan ja työkalupakin kokonaisuus, joka tarjoaa työpaikoille konkreettisia keinoja mielenterveyden haasteiden tunnistamiseen, niihin puuttumiseen, toimintamallien kehittämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen.

Työkalut on viety osaksi tuttuja digitaalisia palveluja. Niihin pääsee käsiksi esimerkiksi Suomi.fi-palvelussa, Mielenterveystalossa ja Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakissa. Näin työpaikkojen käyttöön on rakennettu pysyvä, valtakunnallinen ja maksuton kokonaisuus mielenterveyden tukemiseen.

Ohjelmassa on hyödynnetty menetelmiä ja työkaluja, joiden toimivuudesta on jo aiempaa näyttöä. Kehittämistyössä on siksi voitu keskittyä erityisesti käyttöönoton tukemiseen, kouluttamiseen ja ratkaisujen levittämiseen.

Tulokset näkyvät jo käytännössä

Huoli lisääntyneistä mielenterveyssyistä johtuvista poissaoloista on saanut työpaikat tarttumaan toimeen. Ohjelman työkaluja, toimintamalleja ja koulutuksia on hyödyntänyt jo yli 6000 työpaikkaa. Koulutuksiin on osallistuttu noin 24 000 kertaa ja digipalveluissa on käyty satojatuhansia kertoja.

Koulutuksiin on osallistunut laajasti esihenkilöitä, työntekijöitä, HR-ammattilaisia, luottamushenkilöitä, työsuojeluhenkilöstöä sekä työterveyshuollon ja koulutussektorin asiantuntijoita. Vaikuttavia menetelmiä on kohdennettu erityisesti niihin ryhmiin ja siirtymävaiheisiin, joissa tuen tarve on suurin. Näitä ovat muun muassa nuoret työntekijät sekä sairauspoissaoloilta työhön palaavat.

Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Esihenkilöiden valmiudet tukea nuoria työntekijöitä ovat vahvistuneet, ja toimintamallit ovat mahdollistaneet varhaisemman työhön paluun pitkien sairauspoissaolojen jälkeen. Työterveyshuollossa osaaminen lievien mielenterveyshaasteiden omahoidon tukemisessa on vahvistunut, ja ohjattua omahoitoa saaneista noin kolmannes ei ole tarvinnut jatkohoitoa. Tämä keventää palvelujärjestelmän kuormitusta.

Laaja ohjelma, laaja vaikutus

Työelämän mielenterveysohjelma on toteutettu poikkeuksellisen laajassa yhteistyössä. Mukana ovat olleet kaikki hyvinvointialueet sekä runsaasti kuntia ja työpaikkoja eri toimialoilta, kuten sosiaali- ja terveysalalta, teollisuudesta sekä kuljetus- ja varastointialalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty pieniin työpaikkoihin, mikroyrityksiin ja itsensä työllistäjiin, joilla resurssit mielenterveyden systemaattiseen tukemiseen ovat usein rajalliset.

– Mielenterveys kuuluu osaksi hyvää johtamista samalla tavalla kuin turvallisuus ja työkyky. Kun ihmiset pysyvät työkykyisinä pidempään, vahvistamme koko Suomen toimintakykyä, toteaa sosiaaliturvaministerin valtiosihteeri Laura Rissanen tiedotteessa.

Työelämän mielenterveysohjelma jatkuu koko nykyisen hallituskauden ajan, ja sen tavoitteena on vakiinnuttaa ennaltaehkäisevä mielenterveystyö pysyväksi osaksi suomalaista työelämää.

Lähde sosiaali- ja terveysministeriö