Seuraavan hallituksen on ratkaistava vaikeita kansanterveydellisiä ja kansantaloudellisia ongelmia. Suomen väestö ikääntyy, työikäisten keho ja mieli eivät kestä työelämän vaatimuksia ja kasvava sukupolvi on historiallisen huonossa kunnossa. Samalla valtio velkaantuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua on kyettävä hillitsemään, heikentämättä kuitenkaan palveluiden laatua tai saatavuutta ja pitämällä kiinni osaavasta henkilöstöstä.

Huomio tulisi nyt keskittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen vähentämiseen. Tämä on mahdollista keskittymällä väestön työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja kustannusvaikuttavaan toimintaan.

Varmistetaan, että jokainen nuori voi hyvin ja liikkuu terveytensä kannalta riittävästi

Peruskoululaisista lähes 40 prosentilla on heikko fyysinen toimintakyky ja vain kolmannes liikkuu riittävästi. Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus on yhteydessä korkeampaan koulutukseen, työelämässä menestymiseen ja vähäisempään sosiaaliturvan tarpeeseen.

Nuoruuden liikunta-aktiivisuus voi myös suojata mielenterveyden ongelmilta. 5–10 prosenttia nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä.Pelkästään syrjäytymisen ehkäisy vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia vuosittain 70–140 miljoonalla eurolla.

Lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnallista elämäntapaa voidaan tukea fysioterapeutin toteuttamalla liikunnallisella kuntoutuksella. Fysioterapian kiinnittäminen osaksi opiskeluhuoltoa vahvistaa lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa, opiskelukykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Näin toimitaan jo työterveyshuollossa.

Huolehditaan, että kansalaisten keho ja mieli jaksavat työssä

Suomessa menetetään vuosittain yli neljän miljardin euron työpanos mielenterveyden ongelmien vuoksija kahden miljardin euron työpanos tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuolto on ruuhkautunut, kallista vähähyötyistä hoitoa on liikaa ja varhaiseen puuttumiseen ei riitä resursseja. Kuntoutusta on liian vähän.

Fysioterapia on tule-vaivojen ensisijainen kuntoutusmuoto. Ensikontaktin siirtäminen yleislääkäriltä fysioterapeutille vapauttaisi yli kolme miljoonaa lääkäriaikaa. Hoitojonot lyhenisivät merkittävästi, vähähyötyistä lääketieteellistä hoitoa karsiutuisi ja ihmiset saisivat apua nopeammin.

Joka toinen mielenterveyskuntoutuja hyötyy merkittävästi fysioterapeutin toteuttamasta liikunnallisesta kuntoutuksesta. Fysioterapeuttien osaamisen hyödyntäminen on keskeinen osa mielenterveyskriisin ratkaisua.

Varmistetaan, että jokainen eläkeikäinen on toimintakykyinen

Ikääntyneiden palvelut ovat kriisissä. Väestön ikääntyessä ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kustannukset uhkaavat nousta kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2040 mennessä. Hoitolaitoksiin tarvittaisiin tällöin yli 15 000 uutta työntekijää. Vanhuspalveluista pakenee kuitenkin ammattilaisia alati kiihtyvällä tahdilla.

Palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. Toimintakykyä tukevalla kuntoutuksella mahdollista ehkäistä kalliita hoitopalveluita. Jokainen ikääntyneiden kuntoutukseen sijoitettu euro tuottaa kolminkertaisen säästön pitkäaikaishoidon kuluissa. Ikääntyneet ansaitsevat kuntoutustakuun, jolla varmistetaan jokaiselle ikääntyneelle samat oikeudet kuin muille ikäluokille.

Hyvinvointi ja kustannusten kasvun hillintä eivät sulje toisiaan pois. Tehdään yhdessä näyttöön perustuvia päätöksiä.

Tekstilähde: Suomen Fysioterapeutit ry