
Mielen voimaa 75+ -hanke tuo tukea palveluiden katveeseen jääneille

MIELI ry:n Mielen voimaa 75+ -hanke tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveystukea ikääntyneille ja parantaa avun tavoitettavuutta.
24.04.2026 | Sosiaali- ja kuntatalous
Ikääntyneiden mielenterveyden tuen tarve on tunnistettu, mutta palvelujärjestelmä ei tavoita kaikkia tukea tarvitsevia. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Mielen voimaa 75+-vuotiaille -hanke valaisee tämän katvealueen ja tarjoaa siihen toimintamallin.
– Ikääntyneet jäävät helposti kriisiauttamisen ulkopuolelle. He eivät välttämättä tiedä palveluista tai hakeudu niihin, vaikka elämässä tapahtuisi isoja muutoksia, kertoo projektikoordinaattori Sini-Maria Tuomivaara.
Kyse ei ole vain palveluiden riittävyydestä, vaan ennen kaikkea niiden tavoittavuudesta ja tavoitettavuudesta. Vaikka palveluja on, ne eivät automaattisesti saavuta yli 75-vuotiaita, varsinkaan miehiä.
– Ikääntyneillä miehillä korostuu vahva itse pärjäämisen ajattelu. Ei ole totuttu siihen, että vaikeissa tilanteissa haetaan apua, Tuomivaara muistuttaa.
Mielen voimaa 75+-vuotiaille -hankkeen toteuttavat omilla alueillaan eri puolilla maata MIELI Kriisikeskukset Helsinki, Kainuu, Pohjanmaa, Seinäjoki ja Etelä-Savo. Asiakkaaksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä oman alueen kriisikeskukseen.
Hanketta koordinoi MIELI Kriisikeskus Helsinki. Hanke on osa STEA:n rahoittamaa Ikävoimaa-hankeohjelmaa (2025–2027).
Kriisit eivät katoa iän myötä
Ikääntyneiden kriisit ovat usein samoja kuin muillakin ikäryhmillä, mutta niiden merkitykset ja vaikutukset korostuvat elämänvaiheen vuoksi. Tyypillisiä tilanteita ovat puolison kuolema, yksinäisyys, sairastuminen tai huoli läheisistä.
– Jos on elänyt 50 tai 60 vuotta saman ihmisen kanssa, on tämän kuolema valtava elämänmuutos. Sen vaikutusta on vaikea ulkopuolisen ymmärtää, Tuomivaara sanoo.
Lisäksi ikääntyessä voi nousta esiin käsittelemättömiä asioita menneisyydestä.
– Pitkän elämän aikana kertyy paljon kokemuksia. Joskus jokin vanha tapahtuma voi nousta uudelleen pintaan ja vaatia käsittelyä.
Sana "kriisi" voi itsessään muodostaa kynnyksen.
– Moni ajattelee, että avun hakeminen edellyttää todella suurta ja äkillistä tapahtumaa. Siksi puhumme myös vaikeista elämäntilanteista ja muutoksista, jotka ovat voineet kehittyä pitkän ajan kuluessa.

Matalan kynnyksen tuki voi vaikuttaa nopeasti
Mielen voimaa 75+-vuotiaille -hanke vastaa tunnistettuun tarpeeseen tarjoamalla matalan kynnyksen keskusteluapua, vertaistukea ja koulutuksia.
Sini-Maria Tuomivaara kertoo, että vaikeassa elämäntilanteessa olevia ikääntyneitä tuetaan kriisikeskuksissa annettavalla lyhytkestoisella, yksilöllisellä keskusteluavulla tai jalkautuvan, kotiin vietävän kriisityön kautta.
– Meiltä saa apua ilman lähetettä, ja pyrimme tarjoamaan apua mahdollisimman nopeasti. Monella on kokemuksia siitä, että julkisessa terveydenhuollossa joutuu odottamaan pitkään.
Tuki on lyhytkestoista, mutta vaikuttavaa. Asiakkaiden itsearviointeihin perustuvat tulokset osoittavat selkeää muutosta.
– Toiveikkuus on kasvanut selvästi ja arjessa pärjääminen parantunut. Itsetuhoiset ajatukset ovat vähentyneet heillä, joilla sellaisia on ollut, Tuomivaara kertoo.
Yksilöllisen avun ohella hanke tarjoaa vertaistukea ryhmämuotoisesti. Erityisesti kumppaninsa menettäneille ikämiehille järjestetään vertaistukea Toivon polulla -ryhmissä. Toivon polulla -vertaisryhmät auttavat käsittelemään menetystä. Ryhmissä hyödynnetään samassa tilanteessa olevien keskinäistä kokemusta ja ymmärrystä, mikä luo turvallisen ympäristön jakaa ajatuksia ja tunteita. Ryhmänohjaajina toimivat mielenterveyden ammattilaiset.
– Moni kokee tärkeäksi, että ryhmä on omalle ikäryhmälle ja pelkästään miehille. Se madaltaa kynnystä puhua.
Hankkeessa on kehitetty myös Kerro oma tarinasi -ryhmä, jossa tarkastellaan elämänkulun eri vaiheita ja etsitään voimavaroja.
– Siinä ei keskitytä vain yhteen kriisiin, vaan katsotaan elämää jatkumona: menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaa.
Hanke toteuttaa myös Hyvinvoiva mieli -koulutuksia, joissa käsitellään konkreettisia keinoja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen arjessa.
Yhteistyö täydentää palvelujärjestelmää
Hankkeen toimintoja toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa. Hankkeen tavoitteena ei ole korvata julkisia palveluja, vaan täydentää niitä.
Yhteistyö esimerkiksi omaishoitajayhdistysten kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi tavaksi tavoittaa ikääntyneitä, joilla on erityisiä tarpeita.
– Ikäihmisten tavoittaminen ja mukaan saaminen on olennainen kysymys, Sini-Maria Tuomivaara korostaa.
Sote-palveluiden järjestäjille hanke tarjoaakin selkeän viestin: varhainen, matalan kynnyksen tuki toimii, mutta se edellyttää aktiivista kohdentamista ja yhteistyötä.
Lisätietoja hankkeesta: mieli.fi/mieli-ry/hankkeet/mielen-voimaa/

Haluatko oman yrityksen esille tähän?
Katso myös tämä

PerheYhdessä-hanke vahvistaa perheiden jälleenyhdistämistä ja tuo kokemusasiantuntijuuden osaksi lastensuojelun arkea
PerheYhdessä-hanke kehittää lastensuojelun perheiden jälleenyhdistämistä ja kokemusasiantuntijuutta Etelä-Pohjanmaalla monitoimijaisena yhteistyönä.
Sosiaali- ja kuntatalous

VAITO-hanke kehittää vaihdevuosiosaamista terveydenhuollossa
Vaihdevuodet vaikuttavat monien ihmisten työkykyyn ja hyvinvointiin. VAITO-hanke parantaa vaihdevuosiosaamista terveydenhuollossa ja työelämässä.
Sosiaali- ja kuntatalous
