Muistidiagnoosin jälkeen eteen avautuu uudenlainen polku, jossa kulkeminen voi tuntua epävarmalta. Diagnoosin jälkeen mieli voi täyttyä huolista ja erilaisista kysymyksistä, joihin on tärkeää saada vastauksia. Myös arjen ilonhetkiä on hyvä päästä jakamaan vertaisten kanssa – jaettu ymmärrys elämästä muistisairauden kanssa yhdistää ja lievittää yksinäisyyttä.

Muistipolun alkuvaiheessa saatu tieto ja tuki ovat keskeisiä kuntouttavia toimenpiteitä. Vanhustyön keskusliiton Omahoitovalmennus-toiminta® on näyttöön perustuva toimintamalli, joka pureutuu juuri muistisairauden varhaisen vaiheen tarpeisiin. Toimintamalli koostuu kahdesta tavoitteellisesta ja voimavaralähtöisestä omahoitotaitoja vahvistavasta ryhmämallista – pariskuntien Omahoitovalmennus-ryhmä® ja Omahoitovalmennus-ryhmä® yksin asuville, yksinäisyyttä kokeville ikääntyville. Laadukkaan ryhmätoiminnan perusta on Omahoitovalmennus-koulutus®. Tutkimuksen mukaan Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen parantaa osallistujien hyvinvointia, vahvistaa osallisuutta ja omahoitotaitoja, sekä kannustaa suunnittelemaan ja ennakoimaan tulevaisuutta. Omahoitovalmennus-ryhmään osallistuminen vahvistaa sosiaalisia verkostoja – jopa yli 70 % ryhmistä jatkavat tapaamisia ohjatun ryhmäprosessin jälkeen.

Äidinkielellä saatu tieto ja vertaistuki ovat avaimia turvallisuuden tunteeseen luomiseen

Syksyllä 2024 käynnistyneen Egenvårdsgruppträning-hankkeen (2024–2027) tavoitteena on kehittää ja laajentaa Omahoitovalmennus-toimintaa ruotsinkielisille ja kaksikielisille ikääntyville ihmisille. Hankkeen rahoittaa Stiftelsen Blomsterfonden i Helsingfors sr.

Hankkeessa toteutettiin syksyllä 2024 selvitys, jossa kartoitettiin ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä ikääntyviä ihmisiä kohtaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten näkemyksiä muistisairauden varhaiseen vaiheeseen liittyvistä tuen ja tiedon tarpeista.

Äidinkielen merkitys korostui vastauksissa: peräti 94 % vastaajista piti sitä keskeisenä tekijänä muistisairauksien hoidossa. Vastaajat painottivat, että äidinkieli on yksilön tunneilmaisun kieli ja avain itsensä ilmaisemiseen, tiedon ymmärtämiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen. Ratkaiseva tekijä on äidinkielellä saatava tieto, se mahdollistaa osallistumisen ja luo merkityksellisyyttä. Kommunikaatio omalla äidinkieli helpottaa ja vahvistaa osallisuuden tunnetta.

Kysely osoitti, että sosiaalista yhteisöllisyyttä ja kielellisesti mukautettuja palveluita tarjoavalle tukimuodolle on suuri tarve muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Egenvårdsgruppträning-toiminta tarjoaa ratkaisun tähän.

Omahoitovalmennus-ryhmästä saatu tuki ja tieto, osana kuntouttavaa toimintaa muistipolun alkuvaiheessa mahdollistaa kotona asumisen pidempään, lisää osallisuutta ja vahvistaa sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Muistisairauteen sopeutuminen saa rinnalleen yhteisön tuen, jossa vertaistuki ja osallisuus kantavat pitkälle.

Koulutamme Omahoitovalmennus-ohjaajia pariskuntien ryhmämalliin syksyllä 2025 suomeksi ja ruotsiksi.

Lisätietoa: vtkl.fi/omahoitovalmennus

På svenska: vtkl.fi/pa-svenska/egenvard

Kirjoittajat: Laura Rautiainen, Merja Kahilainen, Emilia Stark