Inhimillisen hyvinvoinnin peruspilareita ovat kuuluminen yhteisöön sen merkityksellisenä jäsenenä ja toimiminen yhteiseksi hyväksi. Suomen Diakoniaopiston asiakkuusvastaavan Antti Parviaisen mukaan yhteisöjä kyllä syntyy ajan oloon itsestäänkin, mutta välittäviä yhteisöjä voidaan myös rakentaa valmennuksella ja ennakkoluulottomalla ajattelulla.

– Toimijuutta vahvistetaan dialogisella vuorovaikutuksella ja yhteisiä intressejä etsimällä. Kun ihmisten vahvuuksia ja kyvykkyyksiä tuetaan, heidän toimijuutensa yhteisön ja oman elämän hyväksi herää.

Kaapeli-valmennus rakentaa yhteisöjä

Suomen Diakoniaopisto edistää osallisuutta mm. Kaapeli-yhteisövalmennuksen avulla. Kaapeli on suomalainen nimitys vertaistuen, toimijuuden ja yhteisöllisyyden tuottamisen CABLE-mallista (Community Action Based Learning for Empowerment). Se perustuu kasvatusfilosofi Paulo Freiren emansipatoriseen pedagogiikkaan sekä brittiläiseen ja hollantilaiseen yhdyskuntatyöhön.

Suomessa menetelmä rantautui 2000-luvun alussa ensin Järvenpään diakoniaopistoon. Hieman myöhemmin Helsingin Diakonissalaitoksella CABLE-mallia ryhdyttiin käyttämään sekä oman henkilöstön että asiakaskunnan valmentamiseen.

Kaapeli-menetelmä on työkalu arjen hyvinvoinnin lisäämiseen. Valmennusmallia voidaan käyttää esim. aikuissosiaalityössä, lastensuojelussa, diakoniatyössä ja kansalaistoiminnassa. Menetelmällä valmennetaan henkilökuntaa, asiakkaita ja ulkopuolisia kumppaneita.

– Menetelmä sopii myös vaikkapa urheilujoukkueen tai yrityksen johtamisen kehittämiseen, sillä kyse on osaamisen ja vahvuuksien hyödyntämisestä sekä yhteisestä maailmankuvasta, Antti Parviainen huomauttaa.

Yhteistä hyvinvointia

Kaapeli-valmennus on yhteisölähtöinen oppimisprosessi, jonka kuluessa osallistujat tulevat paremmin tietoisiksi omista kyvykkyyksistään sekä toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Valmennusprosessin kesto on neljä yhteistä työskentelypäivää plus yksi pareittain/pienryhmissä toteutettava työskentelypäivä. Ryhmän koko on 10–25 henkilöä.

– Kaapeli on muutoksen hakemista ja uuden tekemisen pystyttämistä. Ensin tehdään mukana olevat ihmiset näkyviksi: keitä me tässä porukassa olemme. Sitten kartoitetaan yhteisön jäsenten vahvuudet ja osaamiset sekä tarkastellaan sitä, millaisella arvopohjalla kukin toimii. Yleensä huomataan, että taustasta riippumatta ihmisillä on samanlaiset arvot. Prosessin edetessä tapahtuu ryhmäytymistä, Antti Parviainen kuvailee.

– Seuraavassa vaiheessa osallistujat tekevät havaintoja toimintaympäristöstä. Havainnot analysoidaan arjen hyvinvoinnin esteiksi ja toisaalta mahdollisuuksiksi. Näitä peilataan henkilöiden osaamiseen, jolloin paljastuu, mitä olisi yhdessä mahdollista tehdä ympäristön tarpeisiin vastaamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Toimijuus voimaannuttaa

Kaapeli-prosessin läpiviennistä voi syntyä konkreettisia projektisuunnitelmia, mutta Suomen Diakoniaopiston asiakkuusvastaava Irina Köntti muistuttaa, että näkyvien tuotosten lisäksi arvokasta on nähdyksi ja kuulluksi tuleminen sinänsä.

– Tutussakin ryhmässä ihmisistä voi nousta esiin yllättäviä voimavaroja ja taitoja. Puhumattakaan ihmisistä, jotka ovat eläneet yhteiskunnassa syrjässä. Heille on hyvin voimaannuttava kokemus saada tulla keskeisesti osaksi yhteisöä.

Tavoite syntyy prosessista

Kaapeli tarjoaa lähtökohdat prosessille, jossa ryhmä yhteisen tekemisen ja toiminnan kautta luo toimintansa päämäärät ja kohteet itse.

– Kaapeli-valmennuksen ihanuus ja jännittävyys on juuri siinä, että etukäteen ei tiedä, mitä sieltä tulee, Irina Köntti toteaa.

– Saman pöydän ympärillä voi istua sote-ammattilaisia, asiakkaita, heidän omaisiaan ja läheisiään, vapaaehtoisia ja vertaistukihenkilöitä. Valmista suunnitelmaa ei ole, vaan valmennuksen kautta lähdetään hyödyntämään kaikkien vahvuuksia ja osaamista havaittuihin kehittämiskohteisiin.

Yhdessä ihmisten kanssa

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavanomainen lähtökohta on ollut, että auttava ammattilainen auttaa autettavaa. Kaapeli-menetelmässä ja yhteistoiminnallisessa työskentelyssä yleensäkin ajatuksena on, että ei tehdä "puolesta" vaan "kanssa".

– Kaapeli auttaa hyödyntämään asiakkaiden sekä koko verkoston olemassa olevia vahvuuksia, mikä on järkevää ja tehokasta. Mukana työskentelyssä voi olla vapaaehtoisia ja muita toimijoita. Nykyaikana voidaan ajatella, että verkostoituminen on osa ammatillisuutta, Antti Parviainen sanoo.

– Vahvistamalla ihmisten omaa toimijuutta kiinnitämme heitä merkitykselliseen elämään. Toimiva ja välittävä yhteisö synnyttää luottamusta itseen, toisiin ihmisiin, palveluihin ja yhteiskuntaan.

www.sdo.fi
Facebook
Twitter
Instagram
LinkedIn
YouTube

Antti Parviainen
050 599 7490
[email protected]

Irina Köntti
050 502 2077
[email protected]