Lapinlahden kunnassa kehitetään määrätietoisesti Suoniemen aluetta puhtaan energian, kiertotalouden ja uuden yritystoiminnan keskittymäksi. Alueella etenevät samaan aikaan bioterminaalialueen laajennus, biokaasutuotannon selvityshanke sekä jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä lämmöntalteenottohanke. Kunnan tavoitteena on synnyttää alueelle kokonainen energia- ja materiaalivirtoihin perustuva yritysekosysteemi.

– Tällä hetkellä akuutein asia on biokaasulaitostoimijan löytäminen. Se määrittäisi paljon muitakin asioita alueen kehityksessä, kertoo Lapinlahden kunnan tekninen johtaja Rami Linna.

Suoniemen kehittämisessä on kyse yksittäisiä hankkeita suuremmasta kokonaisuudesta. Tavoitteena on rakentaa alueelle kiertotalouden ketjuja, joissa materiaalit, energia ja sivuvirrat saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön.

– Alue tarjoaa oivalliset toimintamahdollisuudet lämpöä hyödyntävälle teollisuudelle. Meillä on siellä energiaa ja lämpöä tarjolla merkittävästi, Linna sanoo.

Biokaasulaitos voi käynnistää laajemman teollisen ketjun

Biokaasutuotannon mahdollisuuksia Lapinlahden kunta on selvittänyt LABITAS-hankkeessa yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Selvityksessä kartoitettiin muun muassa maatalouden syötteitä, biojätteitä, lietteitä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä niiden hyödyntämistä biokaasutuotannossa.

Sweco Finland Oy:n tekemässä selvityksessä Suoniemen alueelle hahmoteltiin ennen kaikkea keskisuuren kokoluokan kaksilinjaista biokaasulaitosta, joka perustuisi seudun vahvuuksiin: maatalouteen, elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin, jätevesilietteisiin sekä hyvään logistiseen sijaintiin.

Selvityksessä tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista laitosta: niin sanottua pientä ja suurempaa laitosta. Molemmat perustuisivat märkämädätystekniikkaan ja kaksilinjaiseen prosessiin, jossa olisi erillinen lietelinja jätevesilietteille sekä biolinja maatalouden biomassoille, kuten nurmelle, lannalle ja muille orgaanisille syötteille.

Pienemmässä vaihtoehdossa laitoksen syötemäärä olisi noin 50 000 tonnia vuodessa. Biometaania tuotettaisiin noin 13,9 gigawattituntia vuodessa. Suuremmassa vaihtoehdossa syötemäärä nousisi noin 75 000 tonniin vuodessa ja biometaanin tuotanto lähes 20 gigawattituntiin vuodessa.

Selvityksen mukaan Suoniemen vahvuus on erityisesti siinä, että alue sijaitsee niin sanotun "Maito-Suomen" sydämessä. Lapinlahden ympäristössä on paljon lypsykarjatiloja, peltoalaa sekä elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella syntyy yhdyskuntalietteitä ja muita orgaanisia sivuvirtoja, jotka soveltuvat hyvin biokaasun tuotantoon.

Rami Linnan mukaan tavoitteena on biokaasulaitoksen ympärille rakentuva jatkojalostuksen kokonaisuus.

– Biokaasulaitostoimijan löydyttyä syntyy kysymys siitä, mitä kaikkea biomassalle voidaan tehdä sen jälkeen, kun sitä on tuotettu kaasua. Toivoisimme, että sitä jalostettaisiin samalla alueella mahdollisimman pitkälle eteenpäin.

Biokaasutuotannon ympärille voisi asettua biomateriaalien jatkojalostusta.

– Alueella käsitellään puuta lämmön ja sähkön tuotantoon. Toivoisimme löytyvän puulle myös muita jatkojalostuksellisia toimintoja. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että biomateriaaliajatus säilyisi, vaikka puupolttoaineiden käyttö isossa mittakaavassa väheneekin.

Pieniäkään kiertotaloustoimijoita ei pidä unohtaa.

– Vaikka kyse olisi kierrätyskeskustyyppisestä toiminnasta, niin kaikki ovat tervetulleita, Linna sanoo.

Hukkalämpö tarjoaa mahdollisuuksia energiaintensiiviselle teollisuudelle

Yksi Suoniemen hankkeista liittyy jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen. Savon Voima suunnittelee yhteistyössä Lapinlahden Veden kanssa lämpöpumppulaitosta, jossa puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa.

Lapinlahden jätevesien lämpötila on poikkeuksellisen korkea Valion tehtaan jätevesien vuoksi. Puhdistetusta jätevedestä olisi jatkuvasti saatavissa merkittävä määrä lämpöenergiaa.

– Savon Voima tulee hyödyntämään osan puhdistetun jäteveden lämpöenergiasta kaukolämmön tuotantoon, mutta lämpöä jää edelleen runsaasti hyödyntämättä, Rami Linna kertoo.

Kunnan näkökulmasta kyse on niin sanotusta positiivisesta ongelmasta.

– Jos joku toimija näkee, että oma lämmönvaihdinratkaisu tai lämpöä hyödyntävä teollinen toiminta kannattaa sijoittaa alueelle, niin meillä on tarjota puhdistettua jätevettä vielä mittavat määrät lämmöntuotantoon.

Lämmöntalteenotolla on myös merkittäviä ympäristövaikutuksia.

– Lapinlahden Veden näkökulmasta on erittäin positiivista, että järveen kohdistuva lämpökuorma vähenee merkittävästi. Järveen menevän veden lämpötila laskee selvästi.

Suoniemen bioterminaalialue laajenee

Lapinlahden kunta kehittää Suoniemen aluetta puhtaan siirtymän kiertotalousalueeksi. Alueella toimii jo nyt muun muassa kaukolämmöntuotantoa, puulogistiikan terminaali sekä jätevedenpuhdistamo.

Kunta laajentaa parhaillaan bioterminaalialuetta noin kahdella hehtaarilla. Investoinnin tavoitteena on mahdollistaa suurempien biomassamäärien käsittely ja uusien toimijoiden sijoittuminen alueelle.

– Näillä näkymin bioterminaalin laajennus olisi valmis jo syksyllä 2026, vaikka hankeaika jatkuukin vielä ensi kevääseen asti, Linna kertoo.

Kaavoitus ja infran parantaminen tukevat Suoniemen alueen kehitystä

Parhaillaan Suoniemen alueella etenee asemakaavoitus, jolla pyritään mahdollistamaan tulevat investoinnit mahdollisimman joustavasti.

– Alueesta kiinnostuneen toimijan olisi hyvä lähteä mukaan nimenomaan tässä vaiheessa, jotta mahdolliset erityistarpeet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa, Rami Linna huomauttaa.

Kunnan tavoitteena on luoda alueelle mahdollisimman toimivat puitteet.

– Kaavoituksen myötä alueen yksityistie muuttuu kaduksi, ja samalla alueen katuinfra laitetaan kuntoon. Myös vesi- ja viemäriverkot ovat nopeasti järjesteltävissä, koska jätevedenpuhdistamo sijaitsee vieressä.

Jouhevaa kunnallista päätöksentekoa

Lapinlahti on yritysmyönteinen kunta, jossa investointihankkeita pyritään edistämään nopeasti.

– Rakennusvalvonnassakin lähtökohta on se, että emme kerro ensimmäisenä, miksi jotain ei voi tehdä, vaan etsimme keinoja, miten se voidaan tehdä, Rami Linna kiteyttää.

Hänen mukaansa kunnassa pyritään aktiivisesti mahdollistamaan investointeja.

– Kunnan puolella toimimme pienellä mutta ketterällä organisaatiolla. Koitamme löytää keinot viedä asiat siihen vaiheeseen, että rakentaja pääsee rakentamaan.

Myös sijainti tukee kehittymistä.

– Liikenteellisesti sijainti on mainio. Suoniemi sijaitsee lähellä valtatie 5:tä. Lapinlahdelta löytyy lisäksi rautatieasema sekä sivuraiteita, joten raideliikenteen hyödyntäminen on mahdollista.

Lapinlahdella on meneillään muitakin vihreän siirtymän hankkeita. Esimerkiksi Alapitkän alueelle suunnitellaan datakeskus-, akkuvarasto- ja aurinkovoimahankkeita.

– Viimeisimmän parin vuoden ja varsinkin viime kuukausien aikana me olemme saaneet näissä asioissa kovan vauhdin päälle, toteaa Linna.

lapinlahti.fi
Facebook | Instagram

Tekninen johtaja Rami Linna 040 488 3701, [email protected]

Linkkejä kehittämishankkeisiin:

• Suoniemen alueen kehittäminen kiertotalousalueeksi
• Lapinlahden ja lähialueiden hajautetun biokaasutuotannon ja tankkausaseman selvityshanke
• Lapinlahden Suoniemen alueen bioterminaalialue