
Suomesta pitäisi tehdä Euroopan johtava teknologiabisneksen maa

23.10.2026 | Teollisuus
Suomi kuuluu tutkimuksen ja tuotekehityksen Euroopan kärkimaihin, mutta teknologiaosaaminen ei näy vastaavan tasoisena korkean teknologian vientinä. Teknologiateollisuuden mukaan maa tarvitsee aiempaa määrätietoisempaa teknologiapolitiikkaa, jotta tutkimusosaaminen saadaan muuttumaan liiketoiminnaksi, investoinneiksi ja kasvuksi.
Suomen lähtöasema teknologisessa murroksessa on kaksijakoinen. Suomi sijoittuu EU:n neljänneksi sekä innovaatiovertailussa että T&K-intensiteetissä. Vahva tutkimus- ja kehitystoiminta ei kuitenkaan näy vastaavalla tavalla korkean teknologian liiketoiminnassa.
Korkean teknologian osuus Suomen teollisuustuotteiden viennistä on Maailmanpankin mukaan vain 9 prosenttia, siinä missä EU-maiden keskiarvo on 21 prosenttia.
– Kasvu on aina rakentunut teknologialle ja sen onnistuneelle soveltamiselle. Suomessa on vahvaa tutkimusta ja maailmanluokan teknologiaosaamista, mutta emme saa muutettua niitä riittävän tehokkaasti uudeksi liiketoiminnaksi, investoinneiksi ja kansainväliseksi kasvuksi. Tähän teknologiapolitiikan on pystyttävä nykyistä paremmin vastaamaan, toimitusjohtaja Taina Susiluoto kertoo tiedotteessa.
Teknologiakyvykkyydet ratkaisevat yhä enemmän myös sitä, millainen strateginen liikkumatila valtioilla on kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa.
– Jos Suomi haluaa vahvan aseman kansainvälisissä neuvottelupöydissä, meillä on oltava jotakin, mitä muut tarvitsevat, kuten arktista osaamista, avaruusteknologiaa ja puolijohdeteollisuutta, Susiluoto sanoo.
Suomen on tehtävä strategisia teknologiapainotuksia
Suomessa on muodostettava yhteinen näkemys siitä, millä teknologia-alueilla meillä on erityistä kasvupotentiaalia ja missä vahva oma kyvykkyys on välttämätön turvallisuuden ja strategisen liikkumatilan kannalta.
– Menestyminen vaatii valintoja, eikä kaikkeen voida panostaa samalla tavalla. TKI-rahoitusta, investointikannustimia ja osaamisen kehittämistä on kohdennettava valituille alueille, teknologiajohtaja Sanna Malinen sanoo.
Teknologiateollisuus esittää valintojen tueksi priorisointi- ja seurantamallia eli teknologiaobservatoriota, joka seuraa teknologioiden kehitystä, arvioi Suomen kyvykkyyksiä yhteisillä kriteereillä ja valmistelee rajatun joukon strategisia teknologiapainotuksia.
– Samalla tutkimuksesta markkinoille johtava ketju on saatava toimimaan niin, että lupaavat ratkaisut etenevät tutkimuksesta pilotointiin, kaupallistamiseen ja teolliseen mittakaavaan, Malinen painottaa.
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa uusia mahdollisuuksia teknologiaa kehittäville yrityksille, ohjelmistotaloille, teollisuusyrityksille sekä tutkimuksesta kaupallisia tuotteita rakentaville kasvuyrityksille.
Teknologiapolitiikalle uusi johtamismalli
Teknologiapolitiikan merkitys on kasvanut nopeasti, mutta vastuu siitä on Suomessa hajautunut useille hallinnonaloille. Teknologiapolitiikka tarvitsee nykyistä selkeämpää poliittista johtamista ja pitkäjänteisyyttä.
Teknologiateollisuus esittääkin, että seuraava hallitus nimeää teknologia- ja digiministerin, jonka vastuulle kootaan teknologiapolitiikan ydinasiat, sekä perustaa näiden asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta vastaavan ministeriön. Ministeriö toimisi joko valtioneuvoston kansliasta johdettuna verkostomaisena kokonaisuutena tai täysin uutena sektoriministeriönä, teknologia- ja digiministeriönä.
Teksti- ja kuvalähde: Teknologiateollisuus ry
Haluatko oman yrityksen esille tähän?
Katso myös tämä

Suomen mineraalivarat voivat vähentää Euroopan raaka-aineriippuvuutta
Kriittiset mineraalit ovat Euroopan teollisuuden ja huoltovarmuuden perusta. Suomen kaivos- ja jalostusosaaminen vahvistaa toimitusketjuja.
Teollisuus

Euroopan kilpailukykyisin vetytalous tehdään yhteisvoimin
Vetytalouden tiekartta tarjoaa suuntaviivat ja toimenpiteet Suomen nostamiseksi Euroopan kilpailukykyisimmäksi vetytalousmaaksi vuoteen 2035 mennessä.
Teollisuus
