- Muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ja siihen liittyvät pakotetoimenpiteet ovat vaikuttaneet merkittävästi polttoaineiden hintoihin. Hinnannousun taustalla on myös koronapandemian hiipumiseen liittynyt kysynnän kasvu, Heikki Lappalainen toteaa.

- Dieselin hinnat nousivat 43 senttiä litralta helmikuusta 2021 helmikuuhun 2022. Nousu jatkui kevään aikana ja päätyi alkukesästä jopa yli 2,50 euroon litralta.

Osana äkillisen energiahintojen nousun takia tehtäviä toimia, varautumisen ministerityöryhmä linjasi 7.4.2022 muun muassa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n esityksestä, että jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan velvoitetta lisätä polttoaineen bio-osuutta, mikä nostaa polttoaineen hintaa. Suomessa on jo Ruotsin ja Norjan rinnalla Euroopan korkeimmat jakeluvelvoitetasot, Lappalainen sanoo.

- Osa polttoaineyhtiöistä otti jakeluvelvoitteen alentamisen huomioon hinnoissaan jo etupainotteisesti heti heinäkuun alussa, ja vaikutus dieselpolttoaineen pumppuhintoihin oli selkeä. Heinäkuun alusta elokuun alkuun dieselin hinta laski noin 50 senttiä litralta.

Lappalaisen mielestä on ymmärrettävää, että samanaikaisesti polttoaineen hintoihin vaikuttaa useita eri tekijöitä, toisinaan jopa eri suuntiin.

- Hallitus teki 19.9. esityksen eduskunnalle jakeluvelvoitteen alentamisesta 7,5 prosenttiyksiköllä myös vuonna 2023. Samalla hallitus esittää jakeluvelvoitteen korottamista vuonna 2024 peräti 28 prosenttiin sillä perusteella, että siten kompensoitaisiin vuosien 2022 ja 2023 toteuttamatta jääneet päästövähennykset. Esityksen mukaan jakeluvelvoitetta kiristettäisiin aiemmin säädetystä vuosina 2024 - 2030 siten, että vuodelle 2030 esitetään jo 34 prosentin jakeluvelvoitetta. Pelkästään tämä vuoden 2024 alusta voimaantuleva jakeluvelvoitteen korotus tarkoittaisi jopa kymmenien senttien hinnankorotusta, mikäli uusiutuvan polttoaineen maailmanmarkkinahinta pysyy nykyisellä tasolla.

Suomen ei tule lisätä polttoainekustannuksia

- Polttoaineiden hintakehitys maailmanmarkkinoilla ja yleinen talouden tulevaisuus on tällä hetkellä hämärän peitossa. Meidän ei tule heikentää kilpailukykyämme vaan on varmistettava, että pyörämme pyörivät tulevaisuudessakin, Lappalainen korostaa.

Hyvä tiestön kunto merkittävä päästövähennyskeino pitkälle tulevaisuuteen

- Hyväkuntoinen tiestö edesauttaa Suomea päästötavoitteisiin pääsyssä merkittävästi vähentäen liikenteen päästöjä ja parantaa samalla talvihoidon toteutumista. Diesel tulee olemaan vielä pitkään hallitseva käyttövoima raskaassa kalustossa tavarankuljetusten osalta. Suomi on pitkä maa ja tavarankuljetuksissa on huomioitava myös harva asutus sekä sisämaassa toimivat teollisuuslaitokset kotimaan tuotannossa sekä viennissä. SKAL ry on julkaissut Kuljetus- ja logistiikka-alan tavoiteohjelman 2023 - 2027, jossa yksi painopistealue on tiestön kunto, Heikki Lappalainen toteaa.

https://www.skal.fi/fi/julkaisut/kuljetus-ja-logistiikka-ala-tarvitsee-oman-ministerin-skalin-liittokokous-turussa.

SKAL Itä-Suomi ry toimii Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan maakuntien alueella kuljetusyrittäjien etujärjestönä. SKAL Itä-Suomi on Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n alueyhdistys. Yhdistykseen kuuluu 25 jäsenyhdistystä, joiden kautta jäsenyrityksiä ja -yrittäjiä on noin 500. Yhdistyksen toimipaikka on Mikkelissä.