Pyydä tarjous

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen: "Kuopio kehittyy ilahduttavan kokonaisvaltaisesti"

Kuvaaja Ilpo Lommi
Kuvaaja Ilpo Lommi
01.03.2022 | Yrityselämässä tapahtuu, Rakentaminen

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon väkiluku kasvoi 131 asukkaalla viime vuonna. Ennakkotietojen mukaan Kuopio oli viime vuonna Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin kunta Tampereen jälkeen. Kuopion seudulle hakeutuu koko ajan enemmän ihmisiä joko opintojen, töiden, palveluiden tai elämänlaadun vuoksi. Vahva muuttovire näkyy myös rakentamisessa.

- Yhteiskuntamme kaupungistuminen keskittää rakentamista kasvukeskuksiin. Kuopion vilkas rakentaminen ja muuttovoitto kulkevat käsikkäin toisiaan tukien. Rakentamisessa on meneillään huippusuhdanne, joka näyttää jatkuvan Itä-Suomen kaupungeissa ainakin vuoden 2022 loppuun. Vilkas rakentaminen kannattelee hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja hillitsee samalla vuokrien nousua inflaation yhä kiihtyessä, Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toteaa.

- Kuopio kehittyy ilahduttavan kokonaisvaltaisesti. Kuopion Portti on osa Kuopion uutta käyntikorttia, keskusta kehittyy edukseen ja Snellmanin puisto on reunustavine rakennuksineen yksi Suomen upeimmista. Paljon odotetusta Savilahdesta konkretisoitui ensiksi Prisma ja Sakkyn upea uusi kampus luo uskoa koulutuksen tulevaisuuteen. Hiltulanlahti on täyttynyt vauhdilla hienoista omakotitaloista Saaristokaupungin jälkeen. Lähiötkin kehittyvät edukseen ja kaupungin hyvä veto näkyy lähes kaikkialla valo- ja vetovoimaisena rakentamisena, Anttonen linjaa.

Sääntelyä sujuvoittamalla ja rakennuslupien nopealla käsittelyllä luodaan tilaa innovaatioille ja uusille rakennusratkaisuille

Kestävinkään investointihanke ei voi toteutua ilman lainsäädännön edellyttämiä lupia.

Anttonen sanoo, että Kuopion kaupunki on panostanut hyvin palveluvelvoitteensa täyttämiseen.

- Kaavoitus on saanut kaivattua lisäresurssia ja todella kuormitettu rakennusvalvonta on hionut käsittelyprosessinsa huippukuntoon myös malliksi muille suurille kaupungeille. Investointitahti on vain kiihtymässä ja kansainvälistäkin investointirahaa olisi Kuopioon tulossa, joten hyvää kehitystä on jatkettava yhteistyössä kuten tähänkin asti.

Anttosen mielestä kaupunkisuunnittelujohtajan virka tulisi täyttää viipymättä, jotta kasvavan kaupunkikuvan johtaminen paranisi.

Viisitoista rakennusalan keskeistä toimijaa vetosi asian puolesta 14.2. ja toivoi samalla kaavoitukseen lisäresurssia. Allekirjoittaneet kuuluvat Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke Itä-Suomi-projektin johtoryhmään.

"Rakentamisessa on meneillään huippusuhdanne, joka näyttää jatkuvan Itä-Suomen kaupungeissa ainakin vuoden 2022 loppuun", Talonrakennusteollisuus ry, Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen toteaa.

Rakentamisen osaajapula ratkeaa koulutusta uudistamalla ja kansainvälisillä osaajilla

Rakennusalan osaajapula ei hellitä Suomessa vaan pahenee, ennakoi Rakennusteollisuus RT:n viime lokakuussa julkistama osaamistarveselvitys. Ratkaisuna yritykset uudistaisivat alan koulutuksia käytännönläheisemmiksi ja lisäisivät kansainvälisten osaajien määrää merkittävästi nykyisestä. Rakennusteollisuuden osaamistarveselvityksessä käy ilmi, että Rakennusalaa vaivaa yhä paheneva osaajapula.

Kimmo Anttonen toi Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen marraskuun uutiskirjeen pääkirjoituksessa esille huolen siitä, että esimerkiksi toimihenkilöistä on pulaa kaikilla rakennusalan toimijoilla, ja eläköitymiset vain pahentavat asiaa tulevina vuosina.

- Korona opetti suomalaisia työskentelemään etänä, mutta nyt kalenterit meinaavat olla Teamssia täynnä. Työelämässä on piilossa korona-ajan aiheuttamaa pahoinvointia, ja yhteiskunnassamme moni on aivan kypsä omiin töihinsä. Rakennusalalla pääsisi käytännön töihin. Meillä ei ole kahta samanlaista työpäivää ja ala on täynnä hyvin palkattuja huipputyyppejä, joita kaivataan alalle lisää, Anttonen toteaa ja jatkaa:

- Rakennusalan tiukka kilpailutilanne on johtanut työnjohdon alimitoitukseen. Pahimmillaan miljoonatyömaitakin johdetaan yksin, vaikka nykyvelvoitteilla se on mahdotonta normaalin työajan puitteissa. Lujan aluejohtaja Matti Pätynen totesikin hyvin Pohjois-Karjalan yhteistyöryhmän avauksessa: ”Yhden mestarin työmaita ei enää ole.”

Anttonen sanoo, että yksi ratkaisu on työmaa-assistenttien koulutus.

- Tulevaisuudessa mestareiden apuna on työskenneltävä assistentteja, jotka hoitavat oman osansa alan jatkuvasti paisuvasta kirjallisesta työstä. Nyt mestareiden aikaa kuluu liikaa laadun-, aikataulun-, kustannusten- ja työturvallisuuden johtamisen kannalta toisarvoisiin asioihin.

- Kuulen edelleen esimerkkejä, joissa rakennustyömaan johtaja saa vastuuttomampaan konsultin/valvojan/rakennuttajan/kaupparatsun hommaan vaihtaessaan saman, tai työtunteihin suhteutettuna jopa paremman palkan. Eikö rakennusalalla pitäisi maksaa rakentamisen tuloksen, aikataulun, turvallisuuden ja laadun polttopisteen vastaaville mestareille niin paljon, ettei heidän kannata lähteä alan muihin toimiin? Samalla tästä työmaan toimitusjohtajan paikasta tulisi kirkkaampi uratavoite nuorille. Palkan lisäksi vastaavat mestarit tarvitsevat nykyistä enemmän tukea, kuten työmaa-assistentteja.

Anttonen sanoo, että assistentit tulevat työmaille pikkuhiljaa ja heidän apuaan kaivataan.

- Ala tarvitsee tekijöitä, koska meillä on töitä jatkossakin. Ulkomaista halpatyövoimaa laitetaan kuriin yhdessä AVIn, Rakennusliiton ja yritysten kanssa, jotta alan toimintaympäristö saadaan reilummaksi, Kimmo Anttonen määrittelee.