Steripolar on suomalainen terveysteknologiayritys, joka tarjoaa julkiselle ja yksityiselle terveydenhuollolle tuotekehityksen kärjessä olevia, innovatiivisia ja laadukkaita tuotteita sekä uusia hoitomenetelmiä.

Asiakkaat arvostavat sitä, että Steripolar tarjoaa paitsi laitteita ja muita tuotteita, myös käytännönläheistä koulutusta niiden käyttöön.

– Terveysteknologian laitteiden osaava käyttö on oleellista nyky-yhteiskunnassa, jossa sote-henkilöstöä on liian vähän ja suorituskykyä pitäisi nostaa, kertoo toimitusjohtaja Kaj Dahlström.

Nopea diagnoosi, oikea hoito

Kaj Dahlströmin mukaan terveysteknologialla on suuri merkitys koko terveydenhuollolle nyt ja erityisesti tulevaisuudessa.

– Ihmisen eli potilaan on oltava terveysteknologian ja sairaalatekniikan käytön keskiössä. Hoitohenkilöstön on teknologian avulla tehtävä potilaan paranemisesta mahdollisimman hyvä ja nopea. Monet asiat, joita 40 vuotta sitten hoidettiin manuaalisesti, ovat siirtyneet teknologian tehtäväksi.

Tekninen kehitys on mahdollistanut hoitoprosessien nopeuttamisen. Potilas voidaan viedä vaativasta leikkaussaliympäristöstä lyhyen ajan kuluttua ensin polikliiniseen toimintaan ja lopulta kotiinsa.

– Tällaiset vuosien mittaan pinnan alla kehittyneet trendit ovat hyvinvointialueiden myötä nousseet enemmän pinnalle, Dahlström mainitsee.

Terveysteknologian laitteistot ja ohjelmistot sekä kehittynyt osaaminen mahdollistavat diagnoosin saamisen aiempaa huomattavasti nopeammin ja tarkemmin.

– Tekoäly yhdessä suuren datamassan kanssa tekee hoitoon ohjauksesta selkeämpää. Käypää hoitoa ei tarvitse etsiä oppikirjoista, kun tekoäly hakee oikeanlaisen hoitoon ohjauksen terveydenhoidon asiakaskunnassa tuhansia kertoja toistuneen mittaustuloksen perusteella, kuvailee Dahlström.

Suomi voisi olla edelläkävijä tekoälyn ja teknologian hyödyntämisessä juuri suuren datamäärän ansiosta.

– Suomi on tietokantojen luvattu maa. Täällä on kerätty paljon tietoa potilaista erilaisiin tietopankkeihin. Tietoturvasta pitää tietenkin huolehtia ja varmistaa, että integroinnissa ei siirretä henkilötietoja, vaan pelkästään dataa mittaustuloksista ja hoidoista yksilöimättä niitä henkilöihin.

Teknologia apuna rakennemuutoksessa

Kaj Dahlström huomauttaa, että sote-sektorin budjetointia varten tulisi tarkemmin analysoida väestön ikääntymisen megatrendiä.

– Tilastojen perusteella voidaan ennustaa tulevaa sairastavuutta ja tarvittavia hoitoresursseja. Poliittisille päätöksentekijöille ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että Suomen kansa vanhenee.

– Budjettityöskentelyssä ja pidemmän aikavälin rahoituksessa tarkastellaan parhaillaan, missä meillä on oikeasti varaa hoitaa ketä ja miten. Hoitopaikoissa ja -menetelmissä tullaan tarvitsemaan etäratkaisuja ja paikallista mittaristoa, jotka kommunikoivat lähimmän sairaalan kanssa.

Resurssipulaa helpottavat laitteet, joiden avulla potilasta voidaan hoitaa hänen kotonaan ilman jatkuvaa terveydenhoitohenkilön läsnäoloa.

– Moni on sairaalassa siksi, että tarvitsee tiputuksena annettavaa lääkettä. Ohjelmoitava lääkepumppu voi hoitaa lääkkeen annostelun esimerkiksi syöpäpotilaalle kotihoidossa. Potilaan henkisen jaksamisen kannalta on parempi saada lääkettä omassa kodissa kuin sairaalassa usean hengen huoneessa, josta tuskin näkee ikkunasta ulos, Dahlström sanoo, ja muistuttaa, että vuosittain Suomessa todetaan noin 40 000 uutta syöpätapausta.

– Kysyntä kasvaa muun muassa laitteille, jotka pystyvät antamaan lääkettä subkutaanisesti eli ihon alaisesti. Lääketeollisuus kehittää koko ajan tuotteita tähän suuntaan.

Terveysteknologia sillanrakentajana

Kaj Dahlström näkee terveysteknologian tehtäväksi sillan rakentamisen lääkkeen valmistajan ja käyttäjän eli potilaan välille.

– Lääkärillä on käytettävissään lääkkeen valmistajan antama tieto siitä, miten tuotetta hoidossa käytetään, mutta lääkkeen valmistaja ei ole kiinnostunut siitä, miten lääke siirtyy potilaaseen hoidon aikana. Olen puhunut paljon siitä, että lääketeollisuuden tulisi huomioida paremmin tuotteidensa käyttö paitsi sairaalassa myös potilaan kotona.

Dahlström painottaa erityisesti sitä, että diagnoosin hoitamisen sijaan tulisi hoitaa ihmistä.

– Lääkäri tekee diagnoosin teknologiaa hyödyntäen. On kuitenkin hyvä muistaa, että sama sairaus voi iskeä monenlaiseen kehoon ja monen ikäiseen ihmiseen. Jokainen potilas on ainutkertainen. Inhimillisyyden ja yksilöllisyyden huomioiminen nopeuttaa paranemista.

Innovaatioita haitallisten mikrobien määrän vähentämiseen

Hoitoprosessia voivat hankaloittaa erilaiset haitalliset mikrobit (bakteerit, virukset). Kaj Dahlströmillä on pitkä kokemus taistelusta niitä vastaan.

– Mikrobien haittavaikutuksia ei ole onnistuttu poistamaan huolimatta kaikesta käsien pesusta ja desinfioinnista, pintojen pyyhkimisestä ja muusta hygieniasta. Tauti aiheutuu, kun mikrobeja on riittävä määrä. Oleellista olisi tarkastella sitä, mitkä mikrobit aiheuttavat mitäkin ja missä vaiheessa. Valmiusvastetta tulisi nostaa silloin, kun taudinaiheuttajia alkaa olla vaarallisen paljon.

Uutena lähestymistapana Kaj Dahlström on halunnut korostaa erityyppisten automaatioiden lisäämistä olemassa oleviin järjestelmiin.

– Haitallisten mikrobien torjunnassa sairaalahuoneeseen tuleva sisäilma on yksi osa-alue, mutta myös jokainen huoneeseen tuleva ihminen tuo aikamoisen määrän mikrobeja mukanaan. Mikrobeja voidaan vähentää esimerkiksi sinisellä LED-valolla tai plasmapuhdistin-teknologialla. UVC-desinfiointilaitteella voidaan puhdistaa välineet ja kaikki muutkin kappaleet puhelimista lasten leluihin.

– Tällaisten ratkaisujen toivoisin yleistyvän, jotta voitaisiin paremmin varmistaa sekä henkilöstön terveenä säilyminen että potilaiden turvallinen ympäristö.

EU on sahannut omaa oksaansa

Viime vuosina terveysteknologisten laitteiden ja järjestelmien hallittavuus on kehittynyt ja kansallisten säädösten määräykset ja kriteerit ovat selkiytyneet. Sen sijaan eurooppalaiseen lainsäädäntöön Kaj Dahlström on pettynyt.

– On ikävää, että reilusti alle kymmentä prosenttia maailman väestöstä edustava EU tekee ylimielistä sanelupolitiikkaa siitä, mitä eurooppalaisiin kohdistuvalta hoidolta vaaditaan.

– Euroopan unionissa ilmoitettuja luokituslaitoksia eli Notified Bodyjä oli Isossa-Britanniassa paljon. Iso-Britannian erottua unionista kesti aivan liian kauan perustaa uusia Notified Bodyjä ja saada luokitusten määritelmiä. Paljolti on jätetty Notified Bodyjen itsensä päätettäväksi, mihin luokitukseen mikäkin tuote kuuluu.

Tällainen kehityskulku on nostanut hintoja. Kaj Dahlström kertoo, että eräät tuotteet tulevat jo niin kalliiksi, että niitä ei voida ottaa käyttöön potilaiden hoidossa, hyvinvoinnin edistämisessä tai tehokkuuden kehittämisessä.

– Monet innovatiiviset yritykset ovat lakanneet tuomasta tuotteitaan Eurooppaan.

Steripolar täyttää ensi vuonna 40 vuotta

Steripolar on perustettu 1985, joten ensi vuonna tulee täyteen 40 vuotta yrityksen perustamisesta. Steripolarin perustaja ja toimitusjohtaja Kaj Dahlström on terveydenhuollon teknologian ja hoitokäytäntöjen kehittämisen edelläkävijä Suomessa.

– Alun perin olen koulutukseltani sairaanhoitaja. Olin Etelä-Suomen ensimmäinen miespuolinen sairaanhoitaja ja yksi koko maan ensimmäisistä. Siltä pohjalta olen rakentanut terveysteknologian identiteettiä.

– Olen 1970-luvun lopulla ollut mukana perustamassa sairaala- ja laboratoriolaitteiden toimittajien yhdistystä, nykyistä Sailab – MedTech Finland ry:tä. Nykyään yhdistyksessä on jäsenenä yli 100 yritystä. Olin myös vaikuttamassa eurooppalaisissa rakenteissa, kun lääkäriambulanssia ja Medi-Heliä oltiin luomassa.

– Tavoitteeni on koko ajan ollut saada aikaan sellaisia ratkaisuja, jotka tekevät hoidosta parempaa ja tehokkaampaa, ja joiden avulla potilas paranee nopeammin – inhimillisyys koko ajan huomioiden. ”Taking Care Further”, kuten arvolupauksemme toteaa.

steripolar.fi | Facebook | LinkedIn

Puh. 09 417 606 00 | [email protected]

• Perustettu 1985
• Henkilöstöä 76 (konserni 89)
• Liikevaihto 23,5 M € (konserni 25,3 M €)
• Tytäryhtiö Steripolar AB Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa jälleenmyyntiyhteistyötä
• Sailab MedTech Finland jäsenyritys