Vieraskielisten perheiden ja sosiaalipalvelujen kohtaamisessa on edelleen haasteita, jotka liittyvät ennen kaikkea luottamukseen. Moni perhe kokee epävarmuutta suomalaisesta palvelujärjestelmästä, eikä apua välttämättä haeta ajoissa.

Yhteistyössä yhdenvertaisiin perhepalveluihin -hankkeen projektipäällikkö Kimmo Salo korostaa, että kyse ei ole pelkästään tiedon puutteesta, vaan syvemmästä kokemuksesta.

– Monilla perheillä on pelko siitä, mitä tapahtuu, jos he ottavat yhteyttä viranomaisiin. Lastensuojeluun liitetään vahvoja mielikuvia, jotka voivat estää avun hakemisen, ja palvelujärjestelmä voi näyttäytyä vaikeasti hahmotettavana.

Siltoja rakennetaan arjen kohtaamisissa

Yhteistyössä yhdenvertaisiin perhepalveluihin -hankkeen tavoitteena on vahvistaa vieraskielisten nuorten ja heidän perheidensä asemaa erityisesti lastensuojelun kontekstissa. Salon mukaan keskiössä on ajatus palveluista, joissa jokainen perhe tulee aidosti kuulluksi.

– Käytännössä hanke rakentaa siltoja perheiden ja ammattilaisten välille monin konkreettisin tavoin. Toiminnassa hyödynnetään kielitaitoista perheohjausta, jossa perheitä kohdataan heidän omalla kielellään ja heidän arkiympäristöissään. Lisäksi järjestämme matalan kynnyksen tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia, joissa perheet voivat tutustua palveluihin ilman viranomaisasioinnin painetta.

Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten välillä. Järjestöjen kautta tavoitetaan perheitä, jotka eivät välttämättä muuten hakeutuisi palveluihin.

Salo painottaa, että usein ratkaisevaa on ensimmäinen kohtaaminen, ja jos se koetaan turvalliseksi, kynnys jatkaa asiointia madaltuu merkittävästi.

Kokemusasiantuntijuus ja ammatillinen osaaminen luottamuksen tukena

Kokemusasiantuntijat ovat keskeinen osa hanketta, mutta he eivät osallistu suoraan asiakastyöhön. He toimivat erityisesti koulutuksissa, yhteisötilaisuuksissa ja vaikuttamistyössä tuoden esiin asiakasnäkökulmaa ja kokemustietoa.

He ovat mukana kehittämässä ja toteuttamassa koulutuksia ammattilaisille sekä tarjoavat yhteisötilaisuuksissa näkökulmia esimerkiksi monikulttuurisena nuorena kasvamiseen. Lisäksi vertaistoiminnassa kokemuksia jaetaan turvallisesti, mikä tukee sekä osallistujia että kokemusasiantuntijoiden omaa hyvinvointia. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Osallisuuden aika ry:n kanssa.

Perheiden ja palveluiden välisenä siltana toimivat hankkeen koulutetut ammattilaiset, joilla on myös omakohtaista kokemusta maahanmuutosta. Hankkeessa yhdistyvät näin kokemusasiantuntijoiden asiakasymmärrys ja ammattilaisten osaaminen, mikä vahvistaa luottamuksen rakentumista.

Työkaluja ammattilaisen arkeen

Hanke tarjoaa sosiaalialan ammattilaisille konkreettisia välineitä kulttuurisensitiivisen työotteen vahvistamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi uusia yhteistyömalleja kokemusasiantuntijoiden kanssa, parempaa ymmärrystä eri taustoista tulevien perheiden tilanteista sekä keinoja rakentaa luottamusta kohtaamisissa.

Salo muistuttaa, että kulttuurisensitiivisyys näkyy arjen pienissä teoissa. Kyse on siitä, että ammattilainen pysähtyy kuuntelemaan, varmistaa yhteisen ymmärryksen ja kohtaa perheen ilman ennakko-oletuksia. Selkeä viestintä ja ajan antaminen voivat olla ratkaisevia tekijöitä.

Varhainen tuki hyödyttää kaikkia

Hankkeen kokemusten perusteella luottamuksen vahvistuminen näkyy konkreettisesti siinä, että perheet hakeutuvat palveluihin aiemmin. Tämä tukee sekä perheiden hyvinvointia että palvelujärjestelmän toimivuutta, sillä varhainen tuki ehkäisee raskaampien toimenpiteiden tarvetta.

– Kun luottamusta rakennetaan systemaattisesti ja yhteistyötä tehdään eri toimijoiden kesken, voidaan edetä kohti aidosti yhdenvertaisempia perhepalveluja, Salo toteaa loppuun.

www.moniperheet.fi