Lapin ammattikorkeakoulun toteuttama TYÖHYVE – Työhyvinvoinnin edistäminen hoivakodeissa -hanke on pyrkinyt edistämään vanhuspalveluyksiköissä toimivan henkilöstön ja työyhteisöjen työhyvinvointia ja työn tuottavuutta kehittämällä työn organisoinnin toimintamalleja sekä tarkoituksenmukaisia arjen hoitotyön toimintatapoja, menetelmiä ja työvälineitä. Lisäksi tavoitteena on ollut vähentää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta.

Hankkeen toiminta on perustunut yksikkökohtaisiin kehittämisprosesseihin. Mukana on ollut yli 220 työntekijää 13:sta vanhuspalveluita tuottavasta yksiköstä viidestä kunnasta Meri-Lapin alueelta. ESR-rahoitteinen hanke alkoi 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022.

Osallistaminen ykkösasiana

Projektipäällikkö, lehtori Sari Arolaakso ja lehtori Anne Rautio korostavat, että hankkeen keskiössä on ollut yhteistoiminnallinen ja osallistava kehittäminen.

– Yksiköiden työntekijät ovat itse saaneet määritellä, mitä asioita lähdetään kehittämään. Osallistaminen on saanut paljon kiitosta ja mahdollistanut hankkeen hyvän tuloksellisuuden.

Ennen kehittämisprosessien käynnistämistä jokaisessa yksikössä toteutettiin alkukartoitus ja ristiin havainnointi. Kunkin yksikön henkilöstöstä nimettiin 2–3 ”agenttia” yhteistyöhenkilöiksi. He myös vierailivat toisessa yksikössä tekemässä matriisipohjaisen ristiin havainnoinnin.

Kehittämisen eväitä

Hankkeen moniammatilliset asiantuntijat ovat vetäneet yksiköissä työpajoja kolme per yksikkö (tavoitteen asettaminen, seuranta, arviointi). Kukin yksikkökohtaisesti räätälöity prosessi on kestänyt noin vuoden.

– Ensimmäisessä työpajassa esittelimme kyselyn ja ristiin havainnoinnin tulokset, joista yksiköiden henkilöstöt saivat itse valikoida asiat, joita lähdettiin hankkeen avulla kehittämään, Sari Arolaakso kertoo.

– Olemme toimineet fasilitaattorina mahdollistaen yksiköille oman toimintansa kehittämisen. Olemme ensin auttaneet löytämään kehittämiskohteet, ja sen jälkeen ohjanneet, tukeneet ja kannustaneet kehittämistyössä, Anne Rautio kuvailee.

Hankkeessa on työskennellyt neljä asiantuntijaa, ja viimeisenä toimintavuonna vielä yksi asiantuntija teknologiakokeiluissa. Lisäksi hankkeessa on toiminut erikoisasiantuntija, jonka vastuulla ovat olleet tutkimuksiin, kuten alkukartoitukseen ja arviointeihin, liittyvät tehtävät. Hän on myös toiminut asiantuntijana ympäristön merkityksessä hyvinvointiin.

Kokemuksia teknologiasta

Sari Arolaakson mukaan hankkeessa järjestettiin jokaiseen yksikköön mahdollisuus kokeilla erilaisia teknologisia ratkaisuja.

– Yksiköt saivat kokeilla Kuori Oy:n hoiva-alan virike- ja kuntoutustarkoituksiin kehittämää jättikokoista Yetitabletia kuukauden ajan. Toisena tuotteena käytössä oli Kardemummo Oy:n digitaalinen virikepalvelu Hilda. Kokemukset tuotteista aktivoivina ja hyvinvointia lisäävinä tekijöinä olivat positiivisia.

– Meillä oli myös usean hankkeen yhteistyönä toteutettu teknologian työpajapäivä, joka toteutettiin etänä.

Ympäristön merkitys hyvinvoinnille

Jokaisessa yksikössä kehittämiskohteet ovat olleet omanlaisensa. Monet niistä ovat liittyneet työyhteisön ja -ympäristön toiminnan henkiseen ja fyysiseen sujuvuuteen.

– Useimmin esiin nostettu yksittäinen aihe oli työvuorosuunnittelu, joka oli hankkeen alussa silloisen lakimuutoksen ja koronatilanteen vuoksi ajankohtainen asia. Hankkeen ansiosta vuorosuunnittelun koetaan yksiköissä parantuneen. Suunnittelu on selkiytynyt ja työntekijät ovat päässeet osallistumaan siihen, Sari Arolaakso ja Anne Rautio kertovat.

– Yleisiä kehittämiskohteita olivat myös tilat ja ympäristö. Yksiköissä tehtiin kekseliäitä ratkaisuja tuomalla mm. luontoon ja entisajan elämään liittyviä elementtejä sisustukseen. Yhdessä yksikössä järjestettiin piha-alueelle lähiseudun tiloilta eläimiä vierailulle, kanoja jopa koko kesäksi.

Loppujulkaisu kokoaa parhaat käytänteet

TYÖHYVE-hankkeen päätösseminaari järjestettiin lokakuussa. Seminaarissa esiteltiin hankkeen toimintaa ja tuloksia.

– Osallistujat olivat kertomansa mukaan vaikuttuneita hankkeen tuloksista. Hankkeen myötä on tullut näkyväksi, se että hoiva-alan yksiköissä on aitoa intoa ja osaamista kehittämistyöhön, toteaa Sari Arolaakso.

– Hankkeen toiminta-aika on ollut kriittistä aikaa vanhuspalveluissa monista syistä. Matkan varrella on vahvistunut käsitys siitä, että yksiköissä on todella paljon hankkeen nimen mukaisesti työhyveitä, joiden avulla päivittäistä työtä tehdään ja toimintaa kehitetään myös sen jälkeen, kun tämä hanke on päättynyt. Loppujen lopuksi juuri nämä ihmisten työhyveet ovat yksiköiden todellinen voimavara.

TYÖHYVE-hanke tekee vielä päätösarvioinnin ja julkaisee loppujulkaisun, jonka kautta hankkeessa tuotetut hyvät käytänteet tulevat tarjolle sovellettaviksi työelämässä ja alan opetuksessa. Loppujulkaisu tulee vapaasti ladattavaksi hankkeen verkkosivuille.

Hankkeen verkkosivut

Lapin AMK:n Vanhustyön uudelleen muotoilu -blogi